Pääsiäisyönä Espoon tuomiokirkossa patarummut kumisevat ja urut pauhaavat iloa
Kanttori Sheldon Yliojalle pääsiäisyön messu on yksi kirkkovuoden tärkeimmistä tapahtumista. Urut ovat ykkösinstrumentti, mutta niiden lisäksi kuullaan myös oboeta ja patarumpuja.

Kanttori Sheldon Yliojalle pääsiäisyön messu on yksi kirkkovuoden tärkeimmistä tapahtumista. Urut ovat ykkösinstrumentti, mutta niiden lisäksi kuullaan myös oboeta ja patarumpuja.

Pääsiäisyönä Espoon tuomiokirkossa patarummut kumisevat ja urut pauhaavat iloa

Espoon tuomiokirkossa eletään pääsiäisen tapahtumat Getsemanesta Golgatalle tummissa sävyissä. Pääsiäisyön messussa valo voittaa kuoleman.

Kaksi jykevää patarumpua seisoo Espoon tuomiokirkon urkuparven seinustalla. Muutama kuukausi sitten hankituilla patarummuilla saadaan musiikkiin erityistä juhlavuutta. Pääsiäisyön messussa niillä on oma tärkeä tehtävänsä.

Ne saattelevat kirkkokansan ovesta ulos ristikulkueen perässä. Silloin urut pauhaavat, patarummut kumisevat ja kaikki laulavat poistuessaan virren 92 ensimmäistä säkeistöä ”On Kristus noussut kuolleista, halleluja, halleluja, on toivon saanut maailma, halleluja, halleluja”.

Kirkon pihalla virren säkeistöä lauletaan yhä uudelleen ja uudelleen. Urkuparvelta kaikuvat pihamaalle urkujen ja patarumpujen rytmit. Nyt on pääsiäisyö ja aika iloita.

Ulkona pappi siunaa kirkkokansan ja sanoo: ”Kristus on ylösnoussut”, ja kirkkokansa toistaa: ”Totisesti ylösnoussut”. Sen jälkeen siirrytään seurakuntatalolle nauttimaan yhteistä pääsiäisyön ateriaa.

Pääsiäisyön messussa urkurina toimiva Sheldon Ylioja on valmistellut yhtä kirkkovuoden tärkeimmistä messuista jo pitkään.

Hän iloitsee, että seurakunta panostaa kirkollisten juhlapyhien tilaisuuksiin. Kanttoreilla on mahdollisuus suunnitella musiikkivalinnat hyvin ja panostaa harjoitteluun. Seurakunta tarjoaa parastaan silloin, kun on kirkollinen juhla-aika ja kirkonpenkit täyttyvät.

– Musiikilla on suuri merkitys tunnelman luojana. Siksi mietin tarkkaan, millaista musiikkia ja mitä soittimia pääsiäisyönä käytetään. Tuo tilaisuus sisältää niin monta tunnelmaa, sanoo Ylioja.

– Patarumpujen rinnalle toiseksi instrumentiksi valitsin oboen, sillä pidän sen sävystä ja se sopii tilaisuuden luonteeseen. Se on monipuolinen soitin ja sillä saa väritettyä virsiä tosi hyvin. Pääsiäisyönä oboeta soittaa Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Laura Talvio.

Messun alkuun Ylioja on suunnitellut uruilla ja oboella esitettävää tunnelmamusiikkia. Samat instrumentit soivat myös ehtoollisen aikaan.

Mietin tarkkaan, millaista musiikkia ja mitä soittimia pääsiäisyönä käytetään.

Pääsiäisyön messussa tapahtuu pääsiäisen käännekohta. Silloin edellisten päivien synkkyys vaihtuu iloon ja valoon. Espoon tuomiokirkossa kiirastorstain ehtoollismessussa alttari on puettu mustaan ja sammutettu kynttilät. Urut ovat vaienneet, virret on veisattu ilman säestystä.

Pitkäperjantaina tunnelma on jatkunut tummana aamujumalanpalveluksessa ja Kristuksen kuolinhetken hartaudessa. Illalla ohjelmassa on ollut Johannes-passio, jossa kuvataan Jeesuksen viimeisiä kärsimyksiä.

Lauantai-iltana yhdeltätoista alkava pääsiäisyön messu on alkanut tummissa sävyissä hämärässä kirkossa. Sitten sytytetty pääsiäiskynttilä kannetaan alttarille, valo lisääntyy ja alttari puetaan valkoiseen. Yhtäkkiä synkkyys vaihtuu iloon.

Kolmen päivän tilaisuudet muodostavat kokonaisuuden, joka alkaa kiirastorstaina ja päättyy pääsiäisyönä.

– Tunnelmaa on vaikea kuvata sanoin. Se pitää elää ja olla mukana kirkossa. Pääsiäisyön messussa on kyse kuoleman voittamisesta, siitä miten kuolema vaihtuu ylösnousemukseen. Se on totta, ja sen varassa on kaikki, sanoo tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Antti Kujanpää, joka saarnaa ja toimii liturgina messussa.

Saarnatekstin hän valmistelee vasta muutamaa päivää ennen tapahtumaa.

– Pääsiäisyönä ollaan suurten asioiden äärellä. Niiden edessä saarnaajan on oltava nöyrä ja mietittävä tarkkaan, mistä puhuu. Meillä on riemu, joka nousee Kristuksen ylösnousemuksesta. Siinä on pienen ihmisen toivo.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi