Paha Pastori: Julkkisten mollaajat eivät näe malkaa silmässään
Keskustelupalstoilla moni joutuu kohtuuttomaan ryöpytykseen. Anonyymiteetti ei tarkoita sitä, etteikö kirjoituksista jäisi jälkeä.
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Annas, minä otan rikan silmästäsi', ja katso, malka on omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.”
Siinäpä se olisi, siis hyvän elämän kultainen sääntö. Ja vaikka nakkaisi Raamatulle ja sen transsendenttiselle sanomalle pitkät, jokainen pystynee allekirjoittamaan tämän Matteuksen evankeliumista löytyvän tekstinpätkän ydinsanoman. Modernimpi ja hieman ytimekkäämpi versio tästä samaisesta on ”lasitalossa asuvien ei kannata heitellä kiviä”.
Elämme internetin mahdollistamaa tuomitsemisen aikakautta. Tai olemmehan eläneet sitä jo jonkin aikaa, ja aivan kuten missä tahansa muussakin asiassa, toleranssi kasvaa mitä pitempään jotain tiettyä asiaa tekee. Läpi ihmiskunnan historian olemme puhuneet pahaa toisistamme, juoruilleet ja puukottaneet toisiamme selkään. Jokainen meistä syyllistyy siihen. Joka muuta väittää, valehtelee.
Samat ihmiset, jotka julkaisevat omilla sosiaalisen median alustoillaan coelhomaisia, loppuun kaluttuja inspiroivia meemejä, kuten esimerkiksi ”Be Positive” tai ”Don’t Judge, Everybody’s Going Through Something”, eivät näe mitään ongelmaa siinä, että nämä ”ohjenuorat” eivät päde julkisuuden henkilöistä puhuttaessa. Julkisuudessa oleminen on omanlaisensa Hunger Games, jossa ei heikoille ole sijaa. Julkkiksena olet vapaata riistaa.
Vauva.fi ja Jodel ovat loistavia oppikirjaesimerkkejä siitä, kuinka anonyymiteetti tuo esille ihmisen oikean karvan. Niiden käyttäminen on kuin Seiskan lukeminen: kukaan ei myönnä lukevansa sitä, mutta silti lehti on yksi Suomen suosituimmista ja luetuimmista aikakauslehdistä.
Sosiaalinen media on tuomari, lautamiehet ja lynkkausjoukot, eikä mokailua unohdeta koskaan.
Kun kymmenkunta vuotta sitten julkisuuden henkilö saattoi törttöiltyään päätyä päiväksi tai kahdeksi Seiskan tai Hymyn juorupalstalle, tänä päivänä mokailijat revitään kappaleiksi sosiaalisessa mediassa. Vauva.fi:n ja Jodelin anonyymit käyttäjät lynkkaavat ennen kuin julkkis ehtii sanoa ”anteeksi”. Sosiaalinen media on tuomari, lautamiehet ja lynkkausjoukot, eikä mokailua unohdeta koskaan.
Nettikirjoittelu ja sitä värittävät mikroaggressiot johtavat pahimmillaan täysin perättömään kirjoitteluun, jonka seurauksia ei oteta huomioon. Ei ymmärretä, että perättömillä kirjoitteluilla on myös seurauksia. Yle uutisoi 2. joulukuuta, kuinka Ruotsissa valtiopäiväedustaja ja joukko julkkiksia on joutunut muuten niin tärkeän #metoo-kampanjan myötä perättömien anonyymien kirjoitusten uhreiksi. Heitä on syyttä syytetty seksuaalisesta häirinnästä. Samanlaista liikehdintää on havaittavissa myös suomalaisessa verkkokeskustelussa.
Vauva.fi:n ja Jodelin käyttäjät eivät selkeästi ole hahmottaneet sitä, että anonyymiteetti ei tarkoita sitä, etteikö kirjoituksista jäisi jälkeä. Vaikka oksennat pahaa oloasi ja himoitset vihaamasi julkisuuden henkilön verta keksityn nimimerkin takaa, se ei tarkoita sitä, etteikö paskan iskiessä tuulettimeen henkilöllisyyttäsi saataisi selville.
Kiinnostavaa onkin, mikä saa aikuiset, oikeustoimikelpoiset ihmiset vihaamaan itselleen täysin tuntematonta ihmistä niin paljon, että he jaksavat uhrata aikaa päivästään toisen lyttäämiseen netissä. Onko toisen julkisuusstatus jotenkin joltakin pois? Entä jos netissä notkumiseen menneen ajan käyttäisi itsensä kehittämiseen? Se voisi olla yksi askel kohti parempaa elämää. Jos ei välttämättä fyysisesti, niin ainakin henkisesti. Sillä vihassa vellominen ja sen levittäminen ei ole koskaan ihmiskunnan historiassa helpottanut kenenkään oloa. Päinvastoin. Se vain ruokkii itse itseään.
Ja palatakseni tämän kirjoituksen alkuun: seuraavan kerran, kun olet kirjoittamassa jotain toista ihmistä, vaikkakin julkisuuden henkilöä mollaavaa kirjoitusta anonyymisti nettiin, niin mieti, oletko itse koskaan syyllistynyt mihinkään sellaiseen mikä ei kestäisi päivänvaloa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Paha Pastori: Kansallisten kateuspäivien päätähdet ‒ verotiedot ja luokkasafari
PuheenvuorotSanotaan, että suomalainen on valmis maksamaan satasen, ettei naapuri saisi viittäkymppiä.