Kerhoreppuun on pakattuna eväitä ja muuta tähdellistä. Kuvassa etualalla: Iisa, Nella, Justus ja Lily. Takana Lahja ja Evelin.
Lily, Iida ja Justus järkyttyivät vähäisesti ja rutistivat ihanaa palleroa – päiväkerho on lapselle turvallinen tutkimusretki
Päiväkerhossa lapsi tutustuu uusiin kavereihin ja uusiin asioihin. Vanhemmille se tarjoaa hengähdystauon ja irtautumisharjoituksia.
Vuosaaren Palvelukeskus Albatrossin alakerrassa on Valo, seurakunnan tila, jossa torstaiaamuna riisutaan ulkovaatteita ja aloitellaan päiväkerhon aamupäivää.
Lastenohjaaja Jonna kutsuu alkupiiriin ja avaa ruskean laatikkonsa, josta hyppää pupu kerrallaan, ja jokainen kerholainen tunnistaa omansa. Pian seinällä pomppivat Iidan ja Nellan pupujen lisäksi Lahjan, Myn, Vestan, Justuksen, Lilyn, Huugon ja Eveliinin puput.
Tästä mä kerron äidille ja iskälle, tästä vihreästä.
Eveliin on tänään apulainen, ja hänellä on tärkeä tehtävä. Alkupiiri alkaa triangelin helinällä. Eveliin soittaa niin herkästi, että tuntuu juhlavalta istua siinä yhdessä ja laulaa, että ”kuunnellaan hiljaa, kun kirkonkellot soivat”.
– Milloin Lahja saa soittaa? kysyy Lahja kesken kaiken.
– Lahjan vuorolla, sanoo Jonna.
Sitten syttyy kynttilä ja alkaa laulu: ”istumme nyt hiljaa. Jeesus luonamme, valon tuojamme”.
Jonna levittää vihreän kankaan lattialle. Sinisestä huivista tulee puro, jonka yli menee jäätelötikkujen näköisistä laudoista tehty silta. Lapset saavat käydä laittamassa kukkia ja kiviä vihreään maahan ja kuljettaa yhden lampaista aitaukseen.
Mutta kun paimen illalla laskee laumaansa, yksi pieni päkä puuttuu. Paimen on poissa tolaltaan, ja niin ovat kertomuksen kuuntelijatkin. ”Missä olet, pikku päkä?” huutelee paimen, eivätkä lapset uskalla ehdottaa, että tuolla tai tuolla, koska lammas on nyt ihan kerta kaikkiaan hukassa. Paimenen pitää mennä metsään sitä etsimään, ja sekin on aika jännittävää.
Nella (oik.) kuuntelee, kun Eveliinin triangeli kutsuu alkupiiriin.
Huugo laittaa taululle pupun merkiksi siitä, että on tänään kerhossa.
Eveliin, Nella ja Lily katsovat, kun Iida ja My kasvattavat niitylle pensaita ja kukkia. Vasemmalla on lastenohjaaja Angelina, oikealla Jonna.
Nyt ovat lampaat turvassa aitauksessa. Ei, yksi puuttuu!
Kun kadonnut lammas lopulta löytyy, kaikki huokaisevat helpotuksesta ja alkavat taas taputtaa ja pyöriskellä ja höpöttää.
– Niin tärkeä jokainen on Jumalalle, sanoo lastenohjaaja Angelina, mutta joutuu toistamaan sen, että saisi äänensä kuuluviin.
Huugo ryömii sohvan selkänojalla.
– Tästä mä kerron äidille ja iskälle. Tästä vihreästä.
Sitten isommat sulkeutuvat toiseen huoneeseen opiskelemaan eläinasioita. Kuten sitä, mikä turkki kuuluu millekin eläimelle.
– Muistatteko, kun löydettiin hämähäkki sieltä liukumäestä? kysyy Jonna.
– Yääk, sanoo Iida.
Mutta mikä näistä on vaarallinen eläin? Voiko krokotiiliä silittää? Voiko siiliin koskea?
– Mun sisko on nähnyt kuolleen siilin, sanoo Lily.
– Mä oon nähnyt kuolleen linnun, liikuttuu Nella.
– Mäkin olen nähnyt kuolleen linnun, sanovat Lily, Iida ja Justus, ja kaikkia heitä järkyttää se vähän. Mutta tiesittekö, että virtahepo voi kävellä veden pohjaa pitkin? Lily on nähnyt videossa.
Lahja ja Eveliin löysivät kivan piilopaikan.
On aika mennä käsienpesulle, koska nyt on se hetki, että kerhossa avataan reppu ja otetaan sieltä eväät. Ruokarukouksessa mehiläinen surisee ja maha murisee ja Jeesus siunaa ruokamme.
Seinällä on lappu, johon on kirjattu eväissä olleita siemenellisiä asioita.
– Sellaisia, joista voi kasvattaa jotakin, sanoo Lily.
Tänään listaan lisätään tomaatti.
Ja kun sitten vihdoin on päästy kiitoslauluun, tulee loppurukous. Siinä kiitetään lyhyesti yhteisestä päivästä, mutta päivän apulainen saa sanoa erityisen kiitosaiheen. Eveliin ei kauan mieti. Hän haluaa kiittää autoista.
Ja niin Jonna lukee loppurukouksen, jossa kiitetään Jeesusta päivästä ja autoista, aamen. Osa juoksee katsomaan oven lasin läpi, että äiti on tullut hakemaan. Mutta ennen kuin parijono lähtee aulassa odottavien luo, Jonna sanoo: Loppurutistus! Ja jokainen saa vuorollaan rutistaa Jonnan avaimenperässä roikkuvaa ihanaa pehmeää palleroa.
Elokuussa käynnistyvien päiväkerhojen ilmoittautumisaika alkaa Helsingissä huhtikuussa. Paikkaa voi hakea 4.–29.4.2022. Osassa seurakuntia kerhoon voivat tulla myös kaksivuotiaat. Kerhot kokoontuvat 1–4 kertaa viikossa 2–3 tunnin ajan. Tarkempia tietoja ja hakulinkit löydät seurakuntien omilta sivuilta. Hakulinkit aukeavat ma 4.4. Katso lisätietoa eri kaupunkien ilmoittautumisajankohdista: Espoo, Kauniainen ja Vantaa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Iltaperhekerhoon jaksaa lähteä työ- ja tarhapäivän jälkeenkin – ”On ihanaa, että tänne voi tulla vain hengailemaan”
Hyvä elämäEspoon seurakuntien iltaperhekerhoissa voi leikin lomassa myös ruokailla.
Mielipide: Herttoniemen seurakunnassa osataan
Puheenvuorot
