Karoliina Sainion ja Riku Inkisen askeltekniikka ja iloinen show veivät voittoon Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla viime kesänä.
Pappi Karoliina Sainio on tuore polkan Suomen mestari – ”Polkka kilpatasolla vaatii heittäytymistä, ja sitä tarvitaan myös työssä nuorten kanssa”
Karoliina Sainio treenaa vapaa-ajallaan kansantansseja. Papin töitä hän tekee nuorten ja nuorten aikuisten parissa. ”Teineillä on hieno elämänasenne: katsotaan tulevaisuuteen ja eletään tässä hetkessä.”
Karoliina Sainiolla on harvinainen titteli: polkan Suomen mestari. Mestariksi hän tanssi parinsa Riku Inkisen kanssa kesällä Kaustisen festivaaleilla.
Saavutus on harvinainen, sillä kansantanssijameja järjestävä Kataja on nyt herättänyt polkan SM-kisan henkiin parinkymmenen vuoden tauon jälkeen.
Mestaruuden taustalla on kokemusta ja taitoa. Sainio ja Inkinen aloittivat kansantanssin lapsina, ja he ovat tanssineet yhdessä helsinkiläisen Katrillin riveissä jo yhdeksän vuotta.
– Lisäksi olemme polkanneet parina aktiivisesti kansantanssijameissa. Kun valmistauduimme SM-kisaan, tanssimme jameissa varmaan kaikki polkat. Lisäksi varasimme salin vain itsellemme ja hioimme kuvioita. Metronomi oli apuna, sillä kilpailussa tempo tihentyy kohti finaalia.
”Polkka on fyysinen laji, jossa hypitään paljon”
Kilpailun aloitti parikymmentä paria, ja kierros kierrokselta jatkoon karsiutuivat parhaat.
Tuomaristo kehui Karoliina Sainion ja Riku Inkisen hyvää parikontaktia ja sitä, että show ja tanssin ilo kantoivat läpi kilpailun. Pisteitä kerryttivät askeltekniikka ja rytmitaju.
– Polkka on nopeaa tanssia, ja silloin mielenkin täytyy olla virittynyt iloiseen asentoon. Laji on fyysinen: siinä hypitään koko ajan ja kilpailussa pitää jaksaa usean kappaleen verran. Ja tietysti jalkojen on osuttava oikeaan aikaan lattiaan.
– Kilpailun aikana ajattelin, että ei haittaa, vaikka emme voittaisikaan, koska tunnelma oli niin hauska ja yhteishenki kisailijoiden välillä hyvä. Kaikki kannustivat toisiaan.
Voittajapari oli satsannut myös pukuihin. He tuunasivat Ylen ylijäämävarastolta löytyneet avaruuspukumaiset valkoiset haalarit kansallispukukuoseilla.
– Näin yhdistelimme tulevaisuutta ja mennyttä. Ne yhdistyvät myös meidän paritanssissamme.
”Työ nuorten ja nuorten aikuisten kanssa on kivaa”
Karoliina Sainio, 28, on Leppävaaran seurakuntapappi.
– Oli ilo palata kesän jälkeen työpaikalle. Muutama seurakuntalainen oli huomannut menestyksen, ja sain onnitteluja.
Tanssiharrastuksen lisäksi Sainio soittaa viulua pelimanniyhtyeessä ja jameissa.
– Harvoin soitan töissä viulua, mutta leireillä kulkee ukulele mukana.
Leppävaaran seurakunnan juhannusjuhlassa pari vuotta sitten Sainio sai yleisön liikkeelle vetämällä ison joukon huutokatrillin. Tanssin johtajana hän huusi vuoroja, ja kokemattomatkin osasivat pyöriä mukana.
– Olen kiitollinen, että olen saanut lapsesta lähtien harrastaa lajeja, joissa olen saanut esiintymiskokemusta. Kiipeääkö esiintymislavalle vai saarnastuoliin, ei siinä ole paljon eroa. Aina jännittää ja aina pitää olla hyvin valmistautunut.
Sainio työskentelee paljon nuorten ja nuorten aikuisten kanssa.
– Se on kivaa. Teineillä on hieno elämänasenne: katsotaan tulevaisuuteen ja eletään tässä hetkessä.
Polkka kilpatasolla vaatii heittäytymistä. Sitä tarvitaan myös nuorten kanssa.
Harrastuksella ja työllä on muitakin yhtymäkohtia.
– Kansanperinnettä ja kristinuskoa yhdistää ikiaikaisuus. Molemmat vievät kauas historiaan. Se, että tuntee omat juurensa, on tärkeää muuttuvassa maailmassa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Pyörivä seremonia vie valoon – Juuso Karim Jokiniemi löysi suufilaisuuden vuosikausia kestäneen hengellisen etsimisen jälkeen
HengellisyysOpettajana työskentelevä Juuso Karim Jokiniemi kokee puhdistuvansa huolista suufilaisten mevlevi-dervissien sema-tanssirituaalissa.
