null Synti ja erotiikka on pitkään yhdistetty tanssiin, mutta mitä on kristillinen tanssi?− ”Sydämen asenne ja suhde Jumalaan tekevät liikkeestä kristillisen”

− Suomessa taidetanssikulttuuri on vielä nuori ja koskee vain pientä joukkoa. Kenties siksi tanssia on vasta viime vuosikymmeninä tuotu myös hengellisiin yhteyksiin, sanoo Sari Perttu.  

− Suomessa taidetanssikulttuuri on vielä nuori ja koskee vain pientä joukkoa. Kenties siksi tanssia on vasta viime vuosikymmeninä tuotu myös hengellisiin yhteyksiin, sanoo Sari Perttu.  

Hyvä elämä Hengellisyys

Synti ja erotiikka on pitkään yhdistetty tanssiin, mutta mitä on kristillinen tanssi?− ”Sydämen asenne ja suhde Jumalaan tekevät liikkeestä kristillisen”

Kristillinen tanssi ei ole tanssilaji kuten baletti tai hiphop. Tanssia voi käyttää myös rukoilemiseen.  

”Siellä, missä on tanssimista, on paholainen”, julisti kirkkoisä Johannes Khrysostomos (347−407). Kirjoituksellaan Khrysostomos halusi todennäköisesti ottaa etäisyyttä sekä roomalaisten pakanallisiin juhlamenoihin että juutalaisiin, joiden kulttuuriin tanssiminen kuului.

Vielä keskiajalla tanssi kuitenkin oli osa kristillisiä riittejä. Voimakasta erottelua maallisen ja pyhän välille ei tehty, ja nunnat saattoivat siunata viljasadot tanssimalla pelloilla.

Reformaation myötä raja hengen ja ruumiin välille tehtiin selvemmäksi. Kehollinen uskonnon harjoittaminen karsittiin pois, ja esimerkiksi pyhiinvaellusreitit katosivat Suomesta.

− Häissä on aina tanssittu, mutta reformaation jälkeen ja modernisaation myötä tanssi miellettiin osaksi kansanperinnettä eikä osaksi uskonnollista traditiota, kertoo Åbo Akademin teologian tutkijatohtori Laura Hellsten, joka on tutkinut kristillisen tanssin historiaa.

Åbo Akademin teologian tutkijatohtori Laura Hellsten.

Åbo Akademin teologian tutkijatohtori Laura Hellsten.

1970-luvulla tanssi saapui Suomen evankelis-luterilaisiin kirkkoihin modernin tanssin pioneerin, tanssitaiteen professori Riitta Vainion mukana. Vainio teki koreografian muun muassa Isä meidän -rukoukseen.

Vielä 2000-luvun vaihteessa helsinkiläinen tanssija ja koreografi Sari Perttu kohtasi ihmettelyä ja paheksuntaa esiintyessään kristillisissä tilaisuuksissa. Perttu on tehnyt muun muassa koreografiat kaikkiin Lohjalla sijaitsevan Vivamon Raamattukylän näytelmiin.

− Tanssi on mielletty pitkään eroottiseksi, ja sen takia vaaralliseksi. Naiskehoa on myös esineellistetty niin kauan, että sitä on vaikea katsoa neutraalisti, Perttu pohtii.  

− Myös aiemmin lavatanssikulttuuriin liittynyt runsas alkoholinkäyttö on vaikuttanut tanssin huonoon maineeseen Suomessa.

Kristillinen tanssi ei ole laji, kuten baletti, modernitanssi tai hiphop. Samalla tavoin kuin hengellinen musiikki voi olla rockia, heviä tai ­poppia myös kristillinen liike kattaa eri tanssi­tyylit.

− Kaikki liike on Jumalan luomaa, ja ihminen voi käyttää liikettä monin tavoin, Perttu sanoo.

 − Rukous resonoi eri tavalla, kun rukoilee myös liikkeellä eikä vain sanoilla, tanssija ja koreografi Sari Perttu sanoo. 

 − Rukous resonoi eri tavalla, kun rukoilee myös liikkeellä eikä vain sanoilla, tanssija ja koreografi Sari Perttu sanoo. 

Tanssia voi käyttää myös rukouksen välineenä. Perttu vetää kehollisen rukouksen tunteja Helsingin Pitäjänmäessä Xaris Finland -tanssiryhmän tiloissa. Tunnit alkavat kehon lämmittelyllä, ja lämmittelyn jälkeen Perttu lukee osallistujille Raamatun jakeen. Sitten ryhmä improvisoi tekstiin liikettä.

− Kun mukana on Jumalan sana, liikumme ­Hänessä ja Hänelle.

Kehollinen rukous ei vaadi teknisiä taitoja vaan lähtee Pertun mukaan sydämen kuuntelusta ja omasta ainutlaatuisesta liikkumista­vasta.

− Sydämen asenne ja suhde Jumalaan tekevät liikkeestä kristillisen, Perttu sanoo.

Videolla koreografi ja tanssija Sari Perttu kertoo kehollisesta rukouksesta ja tanssii Psalmi 139:n. 

Toista video

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.