Ohjelmointitekniikan osaaja Perttu Isotalo halusi käyttää omia taitojaan turvapaikanhakijoiden hyväksi.
Sarjayrittäjä loi kanavan turvapaikanhakijoiden työllistämiseen
Ohjelmointitekniikan osaaja Perttu Isotalo järkeili, että paras lääke turhauttavaan joutenoloon on työ.
Pari vuotta sitten Perttu Isotalon tuttava oli vapaaehtoistyössä Munkkiniemen seurakunnan hätämajoitusyksikössä. Hän kertoi, miten paikka oli täynnä 20–30-vuotiaita miehiä, joita joutenolo turhautti.
Isotalo ajatteli, että jonkun pitäisi kerätä tiedot tulijoiden osaamisesta. Sitten heidät voisi ohjata oikeisiin paikkoihin. Hetken pähkäiltyään hän päätti itse pystyttää nettisivun, jonne halukkaat voisivat ilmoittautua.
Syntyi Zharity, joka auttaa turvapaikanhakijoita löytämään keikkatöitä Suomesta. Helmikuussa ensimmäinen työnantaja halusi palkata itselleen mieluisan työntekijän vakituisesti.
Järjestelmässä on jo 800 ihmisen cv:t, ja lähes kaikki rekisteröityneet ovat miehiä. Kielitaitoa ei tarvita, koska esimerkiksi rakennusalalla riittää, että yksi porukasta osaa englantia ja pystyy antamaan ohjeet muille.
Tällä hetkellä Zharity välittää rakennusalan työntekijöitä, mutta jatkossa mahdollisesti muuttomiehiäkin, jos yhteistyökumppani löytyy.
Perttu Isotalo on koulutukseltaan ohjelmointitekniikan insinööri ja identiteetiltään sarjayrittäjä. Hän pyörittää nyt Devaus-nimistä yritystä, joka suunnittelee ja valmistaa ohjelmistoja. Yritysideoistaan hän kokeilee kiinnostavimpia.
Ilman henkilöllisyystodistusta ei saa prepaid-luottokorttia, eikä palkkaa voi maksaa ilman sitä.
- Perttu Isotalo
Palkanmaksuun tarvitaan prepaid-luottokorttia
Ennen Zharityn perustamista Isotalo asui vuosia Kalliossa ja näki paljon leipäjonoja. Silloin hän mietti, voisiko näitä ihmisiä auttaa. Kun pakolaiskriisi alkoi, hän tajusi, että ajoitus oli oikea kokeilla palvelua ihmisille, jotka ovat normaalin työllistämisen ulkopuolella.
Turvapaikanhakijoiden auttaminen työelämään tuntui hyvältä idealta, koska ennakkoluuloja oli ja suomalaiset arvostavat työn tekemistä paljon.
Isotalo on itse ollut töissä 14-vuotiaasta asti vähintäänkin joka kesä, ja hän uskoo, että tekemällä töitä tulijoiden on helpompi murtaa ennakkoluuloja.
Työtä Suomessa saa tehdä kolmen kuukauden kuluttua saapumisesta, jos on passi tai muu matkustusasiakirja, ja kuuden kuukauden jälkeen myös passittomat. Ilman henkilöllisyystodistusta ei saa prepaid-luottokorttia, eikä palkkaa voi maksaa ilman sitä. Jos maksunsaajaa ei kyetä tunnistamaan, rahanpesun riski on olemassa.
Virallinen väylä töihin on hidas
Valtio alkaa ohjata turvapaikanhakijoita töihin vasta, jos nämä saavat oleskeluluvan. Odotteluajasta voi tulla pitkä.
– Minusta on hedelmällisempää yrittää tarjota heille töitä heti. Työnteko auttaa sopeutumaan tänne, ja jos he joutuvatkin palaamaan, heille jää ainakin hyvä kuva Suomesta, Perttu Isotalo katsoo.
Helppoa työjärjestelmän synnyttäminen ei ollut. Työhalukkailla ei välttämättä ollut passia eikä tietenkään verokorttia, suomalaista tiliä tai keinoa maksaa eläkemaksuja.
Nyt työntekijät ovat yhteistyöyritys Newjobin palkkalistoilla, ja tämä maksaa työnantajakulut.
Byrokratian määrä yllätti Isotalon. Sivusto saatiin pystyyn viikossa, mutta palkkauskeinojen selvittäminen vei runsaasti aikaa.
P.S.
Muutimme Kalliosta Vantaalle, koska siellä meillä on enemmän tilaa.
Nautin, kun saan käyttää taitojani muiden auttamiseen.
Tykkään luistella Brahenkentällä ja Oulunkylässä 4- ja 7-vuotiaiden lastemme kanssa.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Turvapaikanhakijat haluaisivat vuorostaan auttaa suomalaisia
AjankohtaistaHalu tehdä hyvää ja olla hyödyksi motivoi niin turvapaikanhakijoita kuin ihan tavallisia suomalaisiakin.
