Ahmed Abbood (vas) työskenteli Irakissa postissa, Mohammed Gameel ajoi taksia. Harem Kamel Kadirilla on yliopistotutkinto taloustieteestä. Kuva: Hans v. Schantz.
Turvapaikanhakijat haluaisivat vuorostaan auttaa suomalaisia
Halu tehdä hyvää ja olla hyödyksi motivoi niin turvapaikanhakijoita kuin ihan tavallisia suomalaisiakin.
– Turvapaikanhakijoita autetaan, mutta kukaan ei kysy, haluaisivatko turvapaikanhakijat auttaa muita, sanoo irakilainen Mohammed Gameel.
Gameel ja hänen maanmiehensä Ahmed Abbood ja Harem Kamel Kadir ovat asuneet vastaanottokeskuksessa Vantaalla 11 kuukautta. Heinäkuussa he olivat yhdessä yhdeksän muun turvapaikanhakijan kanssa kokoamassa penkkejä Myyrmäen herättäjäjuhlille. Nyt miesporukka kaipaisi lisää tekemistä.
– Saamme Suomessa ruokaa ja rahaa, joten haluamme vuorostamme auttaa suomalaisia. Olemme nuoria, joten tarvitsemme tekemistä. Emme halua vain nukkua, Kadir sanoo.
Vastaanottokeskuksessa miehet auttavat siivouksessa ja keittiössä. Aika kuluu myös urheillessa, mutta Abboodin mukaan ohjelmaa voisi olla enemmänkin.
– On vaikea vain istua. Olemme valmiita tekemään ihan mitä tahansa, jos apuamme tarvitaan, hän sanoo.
Onnistumisenkokemukset ovat tärkeitä
Vantaan vastaanottokeskuksissa tehtävää vapaaehtoistoimintaa koordinoiva Milla Mäkilä Suomen Punaisesta Rististä kertoo, että monilla turvapaikanhakijoilla on halu tehdä jotakin hyödyllistä ja merkityksellistä. Päivät vastaanottokeskuksissa ovat pitkiä ja yksitoikkoisia ja mieltä painaa sekä epävarmuus tulevasta että huoli perheenjäsenistä.
– Siksi nyt kaivataan sellaisia suomalaisia vapaaehtoisia, jotka olisivat valmiita miettimään, miten turvapaikanhakijat itse voisivat toimia aktiivisesti. Turvapaikanhakijoille olisi tärkeää kokea, että he voivat onnistua ja heistä on hyötyä tälle yhteisölle.
Vantaalla vapaaehtoistyö vastaanottokeskuksissa hoidetaan SPR:n, seurakunnan ja kaupungin yhteistyönä. Keväällä mukana oli säännöllisesti noin 200 vapaaehtoista, jotka järjestivät 70 viikkotunnin verran ohjelmaa turvapaikanhakijoille: suomen kielen harjoittelua, erilaisia harrastuksia, pelejä ja liikuntaa.
Kenenkään vakaumusta ei kysellä
Halu tehdä jotakin hyvää ja tuntea itsensä tarpeelliseksi motivoi myös niitä, jotka hakeutuvat seurakuntien vapaaehtoistyöhön.
– Ihmiset ovat aika herkkiä aistimaan, tarvitaanko heitä oikeasti. He haluavat, että sillä mitä he tekevät, on oikeasti merkitystä. Ei heitä kiinnosta niinkään instituutio tai organisaatio, vaan se, että he voivat tehdä jotakin hyvää toiselle, sanoo pastori Tarja Korpela, joka kehittää Vantaan seurakuntien vapaaehtoistyötä.
Vapaaehtoistyössä on Korpelan mukaan käynnissä toimintakulttuurin muutos. Yhä enemmän kaivataan seurakuntalaisten omia ideoita, joita he sitoutuisivat myös toteuttamaan.
Vantaan seurakuntien rekisterissä oli elokuussa 1542 vapaaehtoista, mikä oli 30 henkeä enemmän kuin vuoden alussa. Monet seurakuntien tarjoamista tehtävistä ovat lähimmäisten tukemista ja auttamista, mutta yhä enemmän vapaaehtoiset ovat mukana myös tapahtumien, tilaisuuksien ja projektien toteuttamisessa. Korpela mainitsee esimerkiksi herättäjäjuhlat, joita oli rakentamassa 1500 talkoolaista, ja kaupunkitapahtumat, kuten Helsinki Priden ja Tikkurila Festivaalin. Monet seurakuntien vapaaehtoisista ovat eläkeläisiä, mutta mukana on myös iso joukko nuoria kerhonohjaajina ja rippikoulujen isosina.
Korpelan mukaan kirkon läsnäolo vantaalaisten elämässä moninkertaistuu, kun asioita tehdään yhdessä seurakuntalaisten kanssa.
– Työntekijöiden rahkeet eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen. On esimerkiksi ryhmiä, jotka tarvitsevat erityistä huolenpitoa. Vapaaehtoistyössä kyse on kristittynä elämisestä. Siinä annetaan lähimmäisille jotakin siitä, mitä itse on Jumalalta saatu.
– Mutta ei seurakunnan vapaaehtoistyössä tarvitse välttämättä olla kirkon jäsen, eikä kenenkään uskoa kysellä. Riittää, että sitoutuu kirkon arvoihin, kuten lähimmäisen kunnioittamiseen, Korpela lisää.
Lisätietoja tarjolla olevista tehtävistä ja koulutuksesta: vapaaehtoistyo.fi/vantaa ja vantaanseurakunnat.fi. Turvapaikanhakijaryhmälle voi tarjota töitä ottamalla yhteyttä Vantaan seurakuntien kansainvälisen työn sihteeriin Samuel Luakiin, samuel.luak@evl.fi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sarjayrittäjä loi kanavan turvapaikanhakijoiden työllistämiseen
Hyvä elämäOhjelmointitekniikan osaaja Perttu Isotalo järkeili, että paras lääke turhauttavaan joutenoloon on työ.
