Käsitteellä grooming tarkoitetaan toimintaa, jossa aikuinen luo lapseen suhteen, joka mahdollistaa seksuaalisen väkivallan.
Pelastakaa Lapset: Vajaa kolmannes lapsista saa seksuaalisia grooming-viestejä kerran kuussa, moni vielä useammin
Pelastakaa lapset ry:n tuore kysely kokoaa ensimmäistä kertaa lasten omia kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä, groomingista.
”Joku halusi minut sugarbabykseen, ja yritti painostaa asiaa vaikka sanoin ei. Lähetti myös ilmeisesti pankkikortin tietonsa, ja lupasi myös lähettää minulle rahaa seksuaalisia kuvia ja videoita vastaan.”
”200 euroa kuvasta.”
”Tekijä tarjoutui tilaamaan vaatteita jotka sain itse valita (hän sanoi vaatteista että ’tilaan kunhan ne on sitte seksikkäitä’) ja hän halusi että laittaisin itsestäni sitten vaatteiden saavuttua kuvat ne päällä.”
”Voisi viedä minut syömään ja elokuviin ja ostaa kaulakorun.”
Näin nuoret, varsinkin tytöt, kertovat kokemuksistaan groomaajista eli aikuisista, jotka houkuttelevat lapsia seksuaaliseen toimintaan.
17 prosenttia vastaajista kertoo saavansa joka viikko seksuaalissävytteisiä viestejä.
Tuore Pelastakaa lapset ry:n selvitys Grooming lasten silmin on lajissaan ensimmäinen kartoitus siitä, miten groomingin uhrit itse kokevat kyseisen ilmiön. Kyselyyn vastasi viime helmi-maaliskuussa yhteensä 1 762 Suomessa asuvaa 11−17-vuotiasta lasta.
Käsitteellä grooming tarkoitetaan toimintaa, jossa aikuinen luo lapseen suhteen, joka mahdollistaa seksuaalisen väkivallan.
Selvitys osoittaa, että grooming on hyvin nopeasti yleistynyt ilmiö myös Suomessa. 17 prosenttia vastaajista kertoo saavansa joka viikko seksuaalissävytteisiä viestejä. 29 prosenttia kertoo saavansa tällaisia viestejä kerran kuukaudessa.
Lapsen suostumuksen taustalla uteliaisuus ja tylsyys
Kyselystä käy ilmi, että merkittävä osa lapsista ja nuorista tunnistaa groomingin piirteitä. Joissain tapauksissa lapset tunnistivat myös groomaajan käyttämän kaavan. Eräs vastaaja kirjoitti, että ”tekijä käyttää ’olet kypsä ikäiseksesi’ kehuna, tekijä vähättelee mahdollista ikäeroa.” Toinen vastaaja taas kertoi, että ”tekijä yrittää puhua kanssani jostain kehonosasta tosi tarkasti vaikkapa venyttelyn varjolla tai kyselee oudon paljon siitä miten venyvä tai vahva minä olen”.
Joissain tilanteissa groomaaja oli näyttänyt lapselle sukuelimensä.
Monet suhtautuivat lähtökohtaisesti aikuisten kanssa chattailuun myönteisesti, ja lähes kolme neljäsosaa kertoi saaneensa uusia ystäviä netissä. Hieman yli puolet (56 prosenttia) koki keskustelun neutraaleiksi. Eräs vastaaja kertoi ryhtyvänsä keskusteluun ”vaikka toisistamme jolloin voimme tutustua koska ei kaikki ihmiset voi olla pedofiilejä”.
Kolmasosa ei ollut ymmärtänyt, mistä on kysymys.
Grooming lasten silmin -selvityksestä käy ilmi, että lapset ovat suostuvaisia nettikeskusteluihin vieraiden ihmisten kanssa, koska heillä on tylsää (näin ilmoitti 55 prosenttia vastaajista) tai he ovat uteliaita (näin vastasi 45 prosenttia).
Kolmasosa ei ollut ymmärtänyt, mistä on kysymys. Hieman yli neljännes kertoi syyksi yksinäisyyden. Joka neljäs myönsi, ettei kehdannut kieltäytyä yhteydenotosta, ja lähes joka viidettä oli pelottanut kieltäytyä.
Ne, jotka eivät olleet kertoneet kokemastaan mitään, kertoivat syyksi, ettei grooming ollut heidän mielestään vakavaa. Jopa 72 prosenttia näistä vastaajista ajatteli, ettei groomingilla ollut heihin vaikutusta.
Osalle lapsista grooming-kokemukset aiheuttivat ahdistuneisuutta, masennusta, ja osa syytti itseään tapahtuneesta. 18 prosenttia pelkäsi, että jotakin kauheaa tapahtuisi. 35 prosenttia oli joko täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että he olivat kokeneet avuttomuutta grooming-tilanteessa.
Yli puolet vastaajista kertoi lähtevänsä keskusteluun vieraiden kanssa, koska heillä on tylsää. Joka viidettä pelotti kieltäytyä.
Vanhempi, kysy lapsesi nettikuulumisia!
Mitä vanhempien pitäisi sitten tehdä, jos herää epäilys, että lapsi on joutunut groomingin uhriksi? Pelastakaa lapset ry:n erityisasiantuntija Tanja Simola pitää tärkeänä, että aikuinen pysyy itse rauhallisena.
– Usein lapsi kokee itse häpeää ja syyllisyyttä, ja tämä tunne lisääntyy, jos vanhempi menettää malttinsa ja toteaa, että ”mehän olemme aina varoittaneet”.
– Selvityksestä käy ilmi lasten toive, että aikuiset itse puhuisivat seksuaalisesta väkivallasta. Olisi hyvä, että samalla, kun koulupäivän jälkeen kysellään kuulumisia, kyseltäisiin myös nettikuulumisia, ja käytäisiin yhdessä läpi niitä sovelluksia, joita lapset käyttävät, Simola sanoo.
– Lapset tunnistavat groomingin silloin, kun siinä on alusta lähtien mukana seksuaalisia elementtejä. He eivät kuitenkaan tunnista yhtä helposti niitä grooming-tilanteita, joissa vieras teeskentelee muuten vain olevansa kiinnostunut lapsen tilanteesta.
Jos lapsi on oppinut, että aina voi luottaa toiseen ihmiseen, hänelle voi olla vaikea selittää, miksi kohtaamisesta vieraan kanssa
voi seurata jotakin harmillista.
– Tanja Simola
Simolan mukaan lapsilla on myös puutteellinen käsitys, mitä itse pitää tehdä silloin, kun kohtaa groomaajan.
– Usein he vain blokkaavat tekijän ja kertovat ystävälle. Oikeasti heidän pitäisi ottaa tapahtumasta kuvakaappaukset ja kertoa aikuiselle, Simola sanoo.
Seksuaalisen ahdistelun jättämä trauma voi aktivoitua vasta huomattavasti myöhemmin. Miten groomingista pitäisi sitten puhua lapselle, joka itse vähättelee kokemaansa?
– Aina pitää puhua lapsen iän ja kehitysasteen mukaisesti. Jos lapsi on oppinut, että aina voi luottaa toiseen ihmiseen, hänelle voi olla vaikea selittää, miksi kohtaamisesta vieraan kanssa voi seurata jotakin harmillista. Aina voi kuitenkin kertoa konkreettisia ongelmia, kuten että jos jakaa itsestään kuvia ventovieraille, niin koskaan ei tiedä, miten joku päättää käyttää niitä kuvia.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Pojat ovat vaarassa menettää empatiakykynsä muita ihmisiä, eläimiä ja haavoittuvuutta kohtaan” − Väkivalta kuuluu jokaisen pojan arkeen
Hyvä elämäPojat kasvavat ristiriitojen paineessa. Kasvattajat vaativat heiltä kiltteyttä ja hyvää käytöstä, mutta lelut ja media tyrkyttävät pojille väkivaltaa pienestä pitäen. Muutos parempaan on jo alkanut.
