Kuka tahansa saattaa joutua velkakierteeseen, jos elämä potkii päähän tarpeeksi pitkään. Kuva: Istock
Pian räjähtää uusi velkapommi: luottotiedot lähtevät nyt keskituloisilta, työssäkäyviltä ihmisiltä
Takuusäätiö ennustaa ainakin 100 000 uutta ylivelkaantunutta. Heistä suurin osa on tavallisia palkansaajia.
Suomessa on 382 000 ihmistä, joilla on maksuhäiriömerkintä. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzarin mukaan luvussa on iso joukko sellaisia, jotka elävät perusturvan varassa. Pahempaa on kuitenkin tulossa. On todennäköistä, että ylivelkaantuneiden joukko kasvaa räjähdysmäisesti.
– Toivon olevani väärässä, mutta en ylläty, jos uusia maksuhäiriömerkinnän saajia tulee kuusinumeroinen luku lisää. Tästä uudesta joukosta enin osa on luultavasti keskituloisia, tavallisia palkansaajia. Suomesta löytyy iso porukka, joka sinnittelee ehkä jopa vuosia luottoyhtiöiden myöntämien isojen lainojen avulla päivästä toiseen, Pantzar sanoo.
Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar kehottaa punnitsemaan omia tarpeita ja eri rahoitusvaihtoehtoja hyvin tarkkaan. Kuva: Petri Kaipiainen / Lehtikuva
Kädestä suuhun eläminen tulee tiensä päähän ennemmin tai myöhemmin. Yleensä näin käy, kun elämässä tapahtuu kielteinen käänne, kuten työttömyys tai sairastuminen. Tällöin syöksykierre saattaa olla hyvin nopea, koska taloudessa ei ole alun perinkään ollut joustovaraa.
Takuusäätiössä on rekisteröity hälytysmerkkejä pitkin kulunutta vuotta. Tilastot laahaavat jälkijunassa.
– Viime vuonna meihin olivat eniten yhteydessä henkilöt, joiden luottotiedot olivat vielä kunnossa. Tämä on poikkeuksellista, sillä ennen meihin ovat olleet useimmin yhteydessä luottotietonsa menettäneet.
Vuonna 2018 rekisteröitiin noin 1,6 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Henkilöluottotietorekisterissä on nyt 7 700 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimäärin jokaisella rekisteröidyllä on 15 maksuhäiriömerkintää.
Pikaluottoyhtiöt tarjoavat jopa kymmenien tuhansien eurojen kulutusluottoja ilman vakuuksia.
– On myönnetty jopa 50 000 euron vakuudettomia kulutusluottoja. Yhteiskunnallisesti tällainen toiminta ei ole kovinkaan fiksua, Pantzar huomauttaa.
Ilman puskuria 20 vuotta?
Nykyään asiakkaita houkutellaan pienellä kuukausierällä. Tällöin luottojen laina-ajat ovat yleensä hyvin pitkiä.
– Kun kuukausierä on pieni, on kiusaus ottaa vastaavanlaisia lainoja lisää. Käsitys omasta taloudellisesta liikkumavarasta hämärtyy, ja lopulta tulee seinä vastaan. Yhtäkkiä velallinen on tilanteessa, jossa joutuu maksamaan useita pieniä kuukausieriä pitkällä laina-ajalla. Se merkitsee, että taloudellinen joustovara on sidottu esimerkiksi 20 vuodeksi eteenpäin.
Pantzar mainitsee tapauksen, jossa asiakas maksoi tuhannen euron lainaansa 27 vuotta.
Nyt eduskunnan pureskeltavana on lakiesitys, joka määrittäisi kulutusluottojen korkokaton 20 prosenttiin. Jos esitys menee läpi, korkokatto astunee voimaan todennäköisesti ensi syksynä.
Mummo käy takaajaksi
Eräs luototusyritys on viime aikoina kohahduttanut mainostamalla kulutusluottoja suoraan luottotietonsa menettäneille. Nyt yritys puhuu nettisivuillaan ”takaajalainasta”. Mainosteksti kuuluu seuraavasti:
”Jos sinulla on ollut aiemmin ongelmia maksujen kanssa, mutta nykyään pystyt hoitamaan raha-asiasi vastuullisesti, takaajalaina sopii juuri sinulle. Jos ystäväsi ja perheesi luottavat sinuun, niin luotamme mekin. Takaaja on ystävä tai perheenjäsen, joka tuntee sinut ja luottaa sinuun. Hän tietää taloudellisen tilanteesi ja sitoutuu maksamaan kuukausieräsi, jos et itse pysty. Melko simppeliä, eikös?”
Takaajaksi kelpaa 18–75-vuotias henkilö, jolla on ”hyvät luottotiedot”. Lainan todellinen vuosikorko lähentelee 50 prosenttia.
Luottotiedolla tarkoitetaan tietoa, joka kuvaa henkilön taloudellista asemaa ja sitoumuksien hoitokykyä. Suomessa luottotietorekisteriä pitävät esimerkiksi Suomen Asiakastieto Oy ja Bisnode Finland Oy, jotka välittävät luottotietoja mm. pankeille, pikalainayrityksille ja kauppiaille.
Valtaosa yrityksistä selvittää asiakkaan luottotiedot ennen kuin myy asiakkaalle tavaraa tai palveluja laskulla tai osamaksulla.
Maksuhäiriömerkintä voidaan tehdä luottotietorekisterissä oleviin henkilön luottotietoihin pitkittyneen maksulaiminlyönnin seurauksena. Maksulaiminlyönti tarkoittaa esim. lainan tai laskun maksamatta jättämistä. Perusteet maksuhäiriömerkinnän syntymiselle on määritelty luottotietolaissa.
Mieti vielä kerran
Kulutusluottoa tai pikavipin ottamista harkitsevalle Pantzarilla on yksi selkeä neuvo ylitse muiden.
– Mieti tarkkaan, tarvitsetko kulutusluottoa aivan välttämättä, ja tarvitsetko sitä juuri nyt. Säästäminen on yleensä ykkösvaihtoehto, mutta kulutusluottoa parempi ratkaisu on esimerkiksi luottokortilla maksaminen. Kolmas vinkki on hakea sosiaalista luottoa omalta kunnalta. Jos sitä ei saa, herää kysymys, onko hankinta välttämätön.
– Kulutusluoton ehtoja ja korkojakin tärkeämpi pointti on se, että pystyy maksamaan koko velan pois hyvin nopeasti.
Velkaantumisriskiä kasvattavat yleensä elämäntilanteen muutokset, kuten työttömyys, avioero tai sairastuminen. Pantzar muistuttaa, että maksuhäiriömerkintä tai ulosotto eivät merkitse maailmanloppua. Ulosoton kautta voi lyhentää velkaansa suunnitelmallisesti. Sekä ulosotto että maksuhäiriömerkintä voivat toimia myös positiivisesti siinä mielessä, että ne ovat päätepiste lisävelkaantumiselle.
Velkaa maksetaan velalla
Käräjäoikeuksien antamat velkomustuomiot ovat lisääntyneet lähes viidenneksellä eli 18 prosentilla. Uutta kulutusluottoa hakevilla on jo entuudestaan keskimäärin 6 500 euroa kulutusluottoja maksettavanaan. Velkaantunut henkilö pitää korttitaloa pystyssä maksamalla vanhoja luottoja uusilla.
Alle 20-vuotiaita maksuhäiriöisiä on nyt yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Myös 20–24-vuotiaissa joukko on hiukan pienentynyt. Nuorten maksuhäiriöisten määrä on ollut vähentymässä jo kuusi vuotta. Sen sijaan lähes 34 500 yli 65-vuotiasta on saanut maksuhäiriömerkinnän. Tämä ryhmä on kasvanut vuoden aikana yhdeksällä prosentilla.
Härskeimmät luotottajat kannustavat pyytämään takaajaksi vaikka sitten 18-vuotiasta nuorta tai 75-vuotiasta sukulaista. Kuva: Matti Björkman/Lehtikuva
Artikkelin lähteenä on käytetty myös Suomen Asiakastieto Oy:n tilastoja.
Juttuun on lisätty tietolähteitä 12.3. kello 15.30.
Osallistu velkaneuvontailtaan
Helsingin oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvojat Noora Jaatinen, Ilkka Passi ja Anna-Maija Högström jakavat tietoa talous- ja velkaneuvonnan illassa 13.3. klo 18.30. Paikka on Paavalin seurakunnan alasali, Sammatintie 5 Helsingissä.
Jaatisen ja Passin vinkki on, että omaa taloutta kannattaa tarkkailla hyvissä ajoin.
– Omasta taloudesta kannattaa laatia budjetti eli tulo- ja menolaskelma. Jos budjetin laatiminen tuntuu haastavalta, kannattaa ottaa yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan.
– Velkaongelmiin on monia ratkaisuvaihtoehtoja, kuten esimerkiksi Helsingissä sosiaalinen luotto, Takuusäätiön takaus ja käräjäoikeudesta haettava velkajärjestelymenettely. Velkaneuvoja avustaa yksilöllisesti oikean ratkaisukeinon valitsemisessa.
Mistä apua?
Ota yhteys oman kunnan tai kaupungin talous- ja velkaneuvojaan.
Takuusäätiön velkalinja palvelee arkisin kello 10–14 numerossa 0800 98009 ja Kysy rahasta -chat maanantaista torstaihin kello 12.30-15.
Ryhmächat -keskustelut velkojen järjestelystä ja taloudenhallinnasta järjestetään joka toinen torstai klo 13–15.
Kirkko Helsingillä on raha-asianeuvonta Rari.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Seurakunnat avaavat Helsingissä talousneuvoloita, jotka ehkäisevät velkaantumista – viime vuonna maksuhäirintämerkintöjä oli jopa 392 000 suomalaisella
Ajankohtaista Hyvä elämäSeurakuntien Varustamoiden yhteydessä toimivista talousneuvoloista saa apua pieniin ja isompiin talousongelmiin.
