null Seurakunnat avaavat Helsingissä talousneuvoloita, jotka ehkäisevät velkaantumista – viime vuonna maksuhäirintämerkintöjä oli jopa 392 000 suomalaisella

Seurakunnat avaavat Helsingissä talousneuvoloita, jotka ehkäisevät velkaantumista – viime vuonna maksuhäirintämerkintöjä oli jopa 392 000 suomalaisella

Seurakuntien Varustamoiden yhteydessä toimivista talousneuvoloista saa apua pieniin ja isompiin talousongelmiin.

Helsingin seurakuntien Varustamojen niin sanotuista talousneuvoloista voi 6. huhtikuuta alkaen saada moniammatillista apua talousasioihin. Varustamot ovat seurakuntien diakonisen toiminnan keskuksia, joista yksi sijaitsee Matteuksenkirkolla Itäkeskuksessa, toinen Malmin Pekanraitilla ja kolmas Hermannin Diakoniatalolla. Apua saa tosin aluksi vain puhelimitse koronatilanteen vuoksi.

– Talousneuvolassa on vastassa työntekijä Ulosottolaitoksesta tai mahdollisesti kaupungin talous- ja velkaneuvonnasta. Diakoniatyö tulee ehkä mukaan jossain vaiheessa, kertoo johtava diakoniatyöntekijä Anne Maria Maunuksela.

Talousneuvolat ovat osa ennakoivan talousneuvonnan hanketta, jolla pyritään ennaltaehkäisemään velkaantumista. Talousneuvolatoimintaa on jo muualla Suomessa, esimerkiksi Tampereella ja Turussa, ja kokemukset ovat olleet hyviä. Espoossa talousneuvolatoiminta toteutuu kaupungin, Ulosottolaitoksen ja Länsi-Uudenmaan talous- ja velkaneuvonnan yhteistyönä.

– Moniammatillinen tapa palvella todettiin hyväksi tavaksi auttaa. Pääajatus on, että apua saa ilman ajanvarausta ja jonotusta ja että talousneuvolaan voi tulla ison tai pienen talouskysymyksen kanssa. Kyseessä voi olla vaikka lasku, jota ei pysty maksamaan, tai velka, joka on perinnässä ja siirtymässä ulosottoon, kertoo Ulosottolaitoksen projektipäällikkö Minna Hukki.

Talousneuvoloissa voi saada esimerkiksi ohjeita siihen, mitä kannattaisi tehdä tai millaisen asian voisi selvittää seuraavaksi. Myös sähköiseen asiointiin saa apua.

– Asiakkaan tilanne määrittää sen, millaista apua kukin tarvitsee. Jos tilanne vaatii, talousneuvolasta ohjataan jonkin toisen palvelun piiriin, Hukki jatkaa.

Apua voi hakea anonyymisti

Ulosottolaitoksen tilastojen mukaan ulosoton asiakkaana oli vuonna 2020 noin 568 000 velallista, joista 516 000 oli niin sanottuja luonnollisia henkilöitä (yksityishenkilöt, kuolinpesät, ammatinharjoittajat). Maksuhäiriömerkintöjä oli 392 000 suomalaisella. Talousongelmat ovat siis yleisiä, mutta ihmiset kokevat niistä puhumisen vaikeaksi.

Usein tilanteessa yritetään sinnitellä pitkään, maksetaan lainalla lainaa eikä enää avata kirjekuoria.
Anne Maria Maunuksela

– Ihmisiltä saattaa puuttua tietoa, tai sitten se on väärää tietoa, jolloin talousasioista halutaan vaieta. Moni myös varmasti miettii, onko minun huoleni tai ongelmani tarpeeksi suuri, että siitä voisi käydä puhumassa talous- ja velka-asioiden ammattilaisen kanssa, Minna Hukki sanoo.

Talousneuvoloista voi hakea apua anonyymisti.

– Siellä ei kerätä asiakastietoja eikä siellä tarvitse tunnistautua. Se varmasti entisestään madaltaa kynnystä hakea apua, Hukki toteaa.

Tilanteen selvittely vaatii toista ihmistä

Myös seurakuntien diakoniatyössä näkyy se, että talousongelmat hävettävät ihmisiä, ja apua haetaan usein vasta, kun tilanne on mennyt vaikeaksi.

– Meidän viestimme on, että kaikenlaisissa tilanteissa voi saada apua. Jo silloin, kun velkaantumista ei ole vielä tapahtunut. Apua kannattaa hakea hyvissä ajoin ja karistaa häpeän leima, Anne Maria Maunuksela sanoo.

Talousneuvolatoiminnan aloittaminen Helsingissä juuri nyt ei suoranaisesti liity koronatilanteeseen, mutta palvelu tulee varmasti tarpeeseen.

– Usein tilanteessa yritetään sinnitellä pitkään, maksetaan lainalla lainaa eikä enää avata kirjekuoria. Tilanteen katsominen vaatii ehkä toista ihmistä.

Talousneuvolatoiminnan aloittaminen Helsingissä juuri nyt ei suoranaisesti liity koronatilanteeseen, mutta palvelu tulee varmasti tarpeeseen. Työttömien ja lomautettujen määrä on kasvanut.

– Velkaantuminen ei ole uusi asia, mutta korona on tuonut lisää haasteita. Kun korona päättyy, ihmisten tilanteet eivät korjaudu kädenkäänteessä. Voimme vain aavistella, millaisia jälkiä pandemia jättää, Maunuksela toteaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi