null Pienituloinen eläkeläinen voi velkaantua helposti

Leena Pietiläisen talousongelmat alkoivat sairastumisesta. Veera-koiraa hän kutsuu pelastajakseen, sillä se on pakottanut liikkeelle vaikeinakin päivinä. Kuva: Sini Pennanen

Leena Pietiläisen talousongelmat alkoivat sairastumisesta. Veera-koiraa hän kutsuu pelastajakseen, sillä se on pakottanut liikkeelle vaikeinakin päivinä. Kuva: Sini Pennanen

Pienituloinen eläkeläinen voi velkaantua helposti

Yllättävä elämänmuutos tai kuluerä voi panna eläkeläisen talouden sekaisin. Moni auttaa myös lapsiaan, vaikka siihen ei olisi varaa.

Sitten eläkkeellä voi nauttia elämästä: käydä leivoskahveilla ja vaikka konserteissa, ehkä vähän matkustellakin. Näin ajattelee moni. Usea pääseekin toteuttamaan haaveensa, mutta suuren joukon eläkeläisiä todellisuutta on myös se, että joutuu miettimään, ostaako ruokaa vai lääkkeitä.

Suomen Eläketurvakeskuksen mukaan suomalaisten keskimääräinen bruttoeläke oli viime vuonna 1613 euroa. Erityisesti moni nainen sinnittelee vähemmällä: suurin osa heistä kuuluu siihen luokkaan, joiden bruttoeläke on 1000–1249 euroa kuukaudessa.

Kun tulot ovat pienet, yllättävät kuluerät ja elämänmuutokset voivat johtaa siihen, ettei eläkeläinen selviä menoistaan, vaan joutuu ottamaan velkaa. Maksuhäiriömerkinnät ovat yleistyneet myös eläkeläisten keskuudessa.

Yksinäinen on altis hyväksikäytölle

Vantaan kaupungin velkaneuvonnan asiakkaista eläkeläisiä on noin 15 prosenttia. Talous- ja velkaneuvojat Ritva Kuittinen ja Tanja Virta ovat kuulleet monenlaisia kertomuksia siitä, miksi eläkeläinen velkaantuu.

– Osalla velkaantuminen on alkanut jo työelämässä ollessa. Jotkut taas eivät osaa sopeuttaa menojaan pieneen eläkkeeseen, Ritva Kuittinen kertoo.

– Pitää muistaa, että kaikki eläkeläiset eivät ole vanhuuseläkkeellä. Jotkut velkaantuneista ovat sairaseläkeläisiä, jotka ovat joutuneet jäämään töistä pois aiemmin kuin ovat ajatelleet, Tanja Virta jatkaa.

Sairaudet ovat myös taloudellinen koettelemus. Lääkkeet maksavat, ja kun julkisen terveydenhuollon puolella on jonoja, apua haetaan yksityiseltä puolelta. Osa taas velkaantuu erottuaan tai jäätyään leskeksi, kun kaikista kuluista pitää yhtäkkiä selviytyä yksin.

 

Uutta velkaa saa yllättävän helposti. Pikavippejä eläkeläisillä ei kuitenkaan kovin usein ole.  - talous- ja velkaneuvoja Tanja Virta

 

Yksin asuvat eläkeläiset ovat myös alttiita taloudelliselle hyväksikäytölle. Moni on lainannut rahaa tuttavalle tai menettänyt sitä nettihuijarille. Erityisesti naiset auttavat myös lapsiaan tai lapsenlapsiaan taloudellisesti, vaikka siihen ei olisi varaa.

– Myös monenlaiset riippuvuudet, päihteet ja pelaaminen, aiheuttavat velkaantumista, Kuittinen toteaa.

Sosiaalisen luototuksen asiakkaissa puolet eläkeläisiä

Velkaneuvojien mukaan eläkeläisten maksumoraali on yleensä hyvä. Laskuista ja pakollisista kuluista yritetään selviytyä viimeiseen asti. Velkaa yritetään maksaa uudella velalla.

– Uutta velkaa saa yllättävän helposti. Pikavippejä eläkeläisillä ei kuitenkaan kovin usein ole, Tanja Virta sanoo.

Eläkeläisten talousvaikeudet näkyvät myös kaupungin sosiaalisessa luototuksessa, jossa myönnetään lainaa pienituloisille ja niille, joilla on luottohäiriömerkintä. Sosiaalisen luototuksen asiakkaista Vantaalla puolet on eläkeläisiä ja enemmistö heistä naisia.

– Eläkeläisten osuus lähti kasvuun, kun vuokrat lähtivät nousuun. Tämä tapahtui noin viisi vuotta sitten, sosiaalisen luototuksen esimies Pirkko-Liisa Luotonen kertoo.

Shoppailu ja sairaudet velkaannuttivat

Vantaalaisen Leena Pietiläisen, 62, talousongelmat alkoivat sairastumisesta. Yksinhuoltajana elänyt Pietiläinen teki välillä monta työtä yhtä aikaa ja opiskeli samalla merkonomiksi. Valmistuttuaan hän pääsi oman alansa hallinnollisiin töihin. Työpäivät venyivät pahimmillaan yömyöhään ja tuloksena oli burnout. Samoihin aikoihin alkoi shoppailu, saihan työssäkäyvä luottokortin ja helposti lainaa.

 

Välillä en pystynyt muuta kuin panemaan laskut muovikassiin. - Leena Pietiläinen

 

– Shoppailu oli ainoa asia, joka toi iloa. Olin niin uupunut, etten oikein muistanut enää mitään. Saatoin ostaa tavaroita, joita minulla jo oli. Tai kärryllisen ruokaa, vaikka meitä oli vain kaksi.

– Tytölle ostin lumilaudan ja kypärän hyvittääkseni olemattomuuttani äitinä.

Sitten Pietiläisellä diagnosoitiin epävakaa persoonallisuushäiriö.

– Se oli helpotus. Oli helpottavaa kuulla, että minulla on sairaus, joka selittää, miksen aina osaa ajatella oikein ja pitää huolta taloudestani. Töissä kuitenkin hoidin esimerkiksi palkka-asioita. Diagnoosin saaminen auttoi rakentamaan elämää uudestaan.

Pietiläinen jäi työkyvyttömyyseläkkeelle, muttei heti pystynyt lopettamaan ostelua. Vuokria jäi rästiin ja karhukirjeitä tuli. Velkoja meni ulosottoon ja ahdistus ja masennus vaivasivat.

– Välillä en pystynyt muuta kuin panemaan laskut muovikassiin.

Apua Leena Pietiläinen haki ja sai sosiaalitoimesta ja diakoniatyöntekijältä. Kun tytär muutti omilleen, Pietiläinen haki asumisneuvojan avustuksella pienempää ja halvempaa asuntoa. Hän kääntyi myös velkaneuvonnan puoleen ja pääsi velkajärjestelyyn.

– Aloin lyhentää velkoja 255 eurolla kuukaudessa. Se tuntui positiiviselta sen jälkeen, kun ulosotto oli vienyt nelisen sataa kuussa.

Hae ajoissa apua

Siinä missä työssäkäyvän tai opiskelijan tulot voivat tulevaisuudessa vielä kasvaakin, eläkeläisten kohdalla näin ei yleensä käy. Eläkeläisillä myös kynnys hakea apua on usein korkea. Kun rahat eivät riitä ja on kertynyt velkoja, tilanne voi tuntua toivottamalta ja hävettävältä. Apua kannattaa kuitenkin hakea ajoissa ja muistaa, että pienituloinenkin voi selvitä veloistaan.

– Neuvottelemme velkojan kanssa ja voimme yrittää järjestää pienempiä maksueriä. Jos velkaa on alle 10 000 euroa, voimme hakea myös sosiaalista luototusta. Isommille veloille voimme hakea Takuu-Säätiön takausta, Tanja Virta Vantaan velkaneuvonnasta kertoo.

 

Sitä vartenhan ne ihmiset siellä sosiaalitoimessa ja velkaneuvonnassa ovat, että auttavat. - Leena Pietiläinen

 

Velkaneuvonnassa autetaan myös hakemaan velkajärjestelyä käräjäoikeudesta. Silloin laaditaan maksukykyä vastaava maksuohjelma noin 3–5 vuodeksi. Jos vielä sen jälkeen on velkaa on, muttei maksukykyä, velat voi saada anteeksi.

Leena Pietiläinen ei kokenut avun hakemista vaikeana.

– Sitä vartenhan ne ihmiset siellä sosiaalitoimessa ja velkaneuvonnassa ovat, että auttavat, hän sanoo.

Muutenkin hän haluaa taistella häpeää vastaan ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä, omalla nimellään ja kasvoillaan. Puhuminen ja avun hakeminen helpottavat.

– Olen myös oppinut rukoilemaan iltaisin ja kiittämään asioista. Sekin helpottaa omalla tavallaan.

Leena Pietiläisen talous on edelleen tiukoilla ja joskus hän joutuu lainaamaan muutaman kympin tyttäreltä tai tuttavilta.

– Onhan se ikävää ja siitä tulee ahdistunut olo, mutta minkäs teet.

Laskut hän ajastaa nykyään maksuun niin, että kun eläke tulee, laskut hoituvat ensiksi.

Iloa Pietiläiselle antavat ystävät ja tuttavat sekä käsityöt ja ennen kaikkea villakoira Veera, joka on pakottanut emäntänsä liikkeelle vaikeinakin päivinä. Haaveitakin on.

– Olisi kiva lähteä jonain päivänä vaikka maaseutulomalle koiran kanssa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: