Piispainkokouksessa keskusteltiin ortodoksikirkon kasteen tunnustamisesta – käytännössä kirkot ovat Suomessa tunnustaneet toistensa kasteet jo kauan
Käytännön elämässä ekumenia toimii, mutta kummallakin kirkolla on huoli kasteen merkityksen heikkenemisestä.
Keskiviikkona 8. joulukuuta kokoontuneessa piispainkokouksessa keskusteltiin kasteesta ja luterilaisen ja ortodoksisen kirkon kasteen vastavuoroisesta tunnustamisesta. Onko tässä ollut jokin ongelma, johtava asiantuntija Tomi Karttunen Kirkkohallituksen ulkoasiain osastolta?
– Käytännön ongelmaa ei ole ollut, vaan kasteen vastavuoroinen tunnustaminen on ollut vakiintunut käytäntö. Teologisissa keskusteluissa kasteasiaa ei ole kuitenkaan sen tarkemmin avattu eikä ole sanottu virallisesti, että tunnustamme toistemme kasteen. Kotimaista ja kansainvälistä ekumeniaa ajatellen on hyvä, että asiasta saadaan myös virallinen ilmaisu.
Ortodoksinen kirkko ja luterilainen kirkko ovat eläneet Suomessa rinnakkain pitkään ja esimerkiksi luterilainen kelpaa kummiksi ortodoksille ja päinvastoin. Miksi tämä asia nousi esiin vasta nyt?
– Lapsikasteen hyväksyvän kirkon kaste on tosiaan rinnastettu luterilaiseen kasteeseen. Meillä on vuodesta 1989 käyty teologisia keskusteluja ortodoksisen kirkon kanssa, mutta kastetta ei ole käsitelty aiemmin. Saksassa tehtiin vuonna 2007 kasteesta laajempi yhteinen julistus, jossa oli mukana ortodoksisia ja protestanttisia kirkkoja. Se liittyy ekumeeniseen keskusteluun kasteesta, ja sai vauhtia vuoden 1982 Faith and order -asiakirjasta Kaste, ehtoollinen ja virka. Sen jälkeen virallisia kasteen tunnustamisia on ollut.
– Toisaalta asian käsittely liittyy yhteiseen haasteeseen kasteiden vähenemisestä, ei vain Suomessa, vaan myös muualla Euroopassa. Yhdessä avataan kasteen merkitystä ja halutaan pitää sitä esillä.
Onko ortodoksisessa ja luterilaisessa kasteessa käytännön eroja?
– Ortodoksisessa kirkossa kastetoimitukseen liittyy mirhalla voitelun sakramentti erillisenä sakramenttina. Jos luterilainen liittyy ortodoksikirkkoon, häntä ei enää kasteta uudestaan, mutta mirhavoitelun sakramentti toimitetaan.
Millaista keskustelua piispat kävivät aiheesta eilen?
– Piispat kävivät läpi taustamateriaalia ja lyhyen tekstin, jossa esillä ovat nämä kaksi asiaa, kasteen tunnustaminen ja se, että haluamme yhdessä pitää esillä kasteen merkitystä. Tämä pyrkimys otettiin tervetulleena vastaan. Kun asia on muodoltaan sellainen, että on kaksi kirkkoa, jotka sopivat jostakin yhdessä, niin kirkolliskokouksen pitää hyväksyä asia. Kyseessä on kirkkojen välinen sopimus, vaikka se ei kirkkojärjestyksessä mitään muutakaan. Kirkkojärjestyksen mukaan hyväksytään ”oikein toimitettu” eli kolmiyhteisen Jumalan nimeen vettä käyttäen toimitettu kaste.
Miten asia etenee?
– Tietojen mukaan ortodoksikirkossa asiaa käsitellään piispainkokouksessa tammikuussa, ja meillä tarkennetaan esitystä helmikuun alun piispainkokoukseen, jotta voitaisiin laatia esitys kirkolliskokouksen hyväksyttäväksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Kaste on valaistumisen kylpy” – Jyri Komulaisen mielestä kirkko voisi hyödyntää oman perinteensä eksotiikkaa
AjankohtaistaVaikka kasteen suosio on romahtanut, tuoreen tutkimusraportin mukaan kantasuomalaisten evankelisluterilaisen kirkon jäsenten lapsista edelleen 73 prosenttia kastetaan.
