null Pitäjänmäen kirkkoherraehdokkaat kertovat, miksi alueen asukkaiden kannattaisi kuulua kirkkoon ja mikä on kirkon tärkein tehtävä

Hilkka Niemistö (ylhäällä), Tuomas Hynynen (vasemmalla) ja Maika Vuori (oikealla) kisaavat Pitäjänmäen kirkkoherran virasta.

Hilkka Niemistö (ylhäällä), Tuomas Hynynen (vasemmalla) ja Maika Vuori (oikealla) kisaavat Pitäjänmäen kirkkoherran virasta.

Pitäjänmäen kirkkoherraehdokkaat kertovat, miksi alueen asukkaiden kannattaisi kuulua kirkkoon ja mikä on kirkon tärkein tehtävä

Pitäjänmäen seurakunnan jäsenet pääsevät äänestämään itselleen uuden kirkkoherran 7. helmikuuta.

Pitäjänmäen seurakunnan jäsenet pääsevät 7. helmikuuta maistamaan harvinaista herkkua: suoraa demokratiaa!

Seurakunnan uusi kirkkoherra valitaan suoralla kansanvaalilla. Kyseessä on vuoden 2014 jälkeen ensimmäinen kerta, kun seurakuntalaiset saavat itse valita kirkkoherransa Helsingin hiippakunnassa. Kirkkoherra on pappi, joka johtaa seurakuntaa.

Hiippakuntaan on viime vuosina vakiintunut tapa, että seurakuntaneuvoston jäsenet valitsevat kirkkoherran. Tällöin kyse on välillisestä demokratiasta, sillä seurakuntalaiset äänestävät neuvoston jäsenet seurakuntavaaleissa.

Välillisiä vaaleja on perusteltu sillä, että suoran kansanvaalin äänestysprosentti on matala. Vuosina 2010–2014 hiippakunnassa järjestettiin kahdeksat suorat kirkkoherranvaalit, joiden äänestysprosentti oli kolmen ja yhdeksän välillä.

Kirkko ja kaupunki esittelee Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherraehdokkaat aakkosjärjestyksessä. Heiltä kysyttiin seuraavaa.

1. Minkä takia Pitäjänmäen alueen asukkaiden kannattaisi kuulua kirkkoon?
2. Mikä on kirkon tärkein tehtävä?
3. Kirkon jäsenmäärä laskee, verotulot vähenevät ja suomalaisten usko kristilliseen Jumalaan vähenee. Mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä?
4. Mitkä ovat tärkeimmät ominaisuudet, joita kirkkoherralta vaaditaan?


Tuomas Hynynen, 42, on teologian tohtori ja Lopen seurakunnan kirkkoherra.

1. Seurakunta opettaa jokaisen ihmisen arvosta ja Jumalan rakkaudesta. Siinä työssä kannattaa olla mukana. Toisaalta arvostan sitä, että kirkkoon ei kuuluta vain tavan vuoksi, vaan ihmiset miettivät ja tekevät henkilökohtaisen ratkaisun kuulua tai olla kuulumatta.

2. Vahvistaa ja tukea monenlaista kristillisyyttä, erilaisia tapoja elää ja uskoa. Kirkon tehtävä on kulkea jokaisen ihmisen vierellä jokaisen ihmisen oman elämän kysymyksissä. Kirkon tehtävä on muistuttaa, että Jumalalla on syli auki jokaiselle.

3. Jäsenmäärän ja verotulojen pieneneminen on realismia. Toimintaa tulee sopeuttaa talouden mukaan. Työntekijöiden ei pidä tuijottaa laskevia käyriä vaan olla läsnä seurakuntalaisten elämässä.

4. Kirkkoherran tehtävä on johtaa seurakunnan kokonaisuutta. Se on toiminnan järjestämistä ja kehittämistä, henkilöstöjohtamista, viestintää, taloutta ja välillä kriisijohtamista. Se, millainen osaaminen on tärkeintä, riippuu aina tilanteesta.


Hilkka Niemistö, 45, on teologian tohtori, Töölön seurakunnan pappi ja Helsingin hiippakunnan pappisasessori.

1. Haluan olla luomassa seurakuntaa, jossa erilaiset ihmiset voivat kokea tulevansa nähdyiksi, hyväksytyiksi, kuulluiksi ja pyhän koskettamiksi. Seurakuntaa, joka järjestää monipuolista toimintaa ja auttaa myös siellä, minne muu apu ei ulotu.

2. Rohkaista uskomaan, toivomaan ja rakastamaan. Kertoa siitä, että meidän ei tarvitse kulkea elämässä ja elämän rajan tuolle puolelle yksin. Kertoa Jeesuksen tuomasta toivosta ja rohkaista välittämään lähimmäisestä ja luomakunnasta.

3. Tulee viestiä ymmärrettävästi, kuulla toiveet, nähdä tarpeet ja etsiä aktiivisesti uusia toimintatapoja. Pitää lisätä jalkautumista ja luottaa seurakuntalaisten osaamiseen. Traditiot ovat tärkeitä, mutta me emme voi mennä pelkästään vanhoja latuja. Sellaisia toimintoja, joissa ei ole kävijöitä, tulee karsia.

4. Seurakuntaa on hoidettava sydämellä ja järjellä. Ihmisiä on kohdeltava tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Kirkkoherralla tulee olla hyvät vuorovaikutustaidot, kyky toimia suunnannäyttäjänä ja taito innostaa yhteistyöhön.


Maika Vuori, 48, on teologian maisteri ja Pitäjämäen seurakunnan vt. kirkkoherra.

1. Kirkko on rukouksen koti ja turvapaikka, jossa voidaan luottaa, että Jumala on läsnä. Kirkko kutsuu palvelemaan eli tekemään hyvää. Kirkko on siitä ihmeellinen paikka, että myös Jumala palvelee siellä meitä, kun seurakunta kokoontuu messuun.

2. Ruokkia nälkäisiä sieluja. Se tapahtuu Jumalan sanalla ja pyhillä toimituksilla, mutta myös ruumiin ravinnolla.

3. Olennaista on luottaa Jumalaan ja ihmisiin. Meidän pitää työskennellä sen eteen, että emme anna pelolle valtaa emmekä vaivu epätoivoon. Meidän pitää myös suostua taloudelliseen, toiminnalliseen ja hengelliseen murrokseen.

4. Kirkkoherra on paimen, joka puolustaa laumaansa ja turvaa jatkuvuuden. Kirkkoherralta vaaditaan roimasti rakkautta, avarakatseisuutta, kykyä rakentaa siltoja ja terävää älyä. Kirkkoherran pitää olla toivontuoja, joka on uskollinen Kristuksen kirkolle ja omaa vahvan kristillisen identiteetin. 

Pitäjänmäen kirkkoherravaalin paneeli

Pitäjänmäen kirkkoherraehdokkaat keskustelevat vaalipaneelissa keskiviikkona 27.1. klo 18-19. Ehdokkaiden keskustelua voi seurata suorana lähetyksenä Pitäjänmäen Facebook-sivun kautta sekä kuunnella Radio Deistä.

Seurakuntalaiset voivat ehdottaa kysymyksiä vaalipaneeliin. Kysymysehdotukset lähetetään perjantaihin 22.1. klo 15 mennessä sähköpostitse: anne.ylonen@evl.fi tai risto.holappa@evl.fi tai postitse osoitteeseen Pitäjänmäen seurakunta, Turkismiehenkuja 4, 00370 Helsinki. Kuoreen merkintä "vaalipaneeli".

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi