Kalapastori hoitaa sieluja ja myy fileitä – ”Kala symboloi myös hengen ravintoa”
Suomen tärkeintä saaliskalaa juhlitaan perinteisillä Stadin Silakkamarkkinoilla.
Se on Itämeren oma kala. Sillä on mittaa useimmiten 15–20 senttiä, tumma selkä ja hopeakyljet, jotka vaalenevat vatsan lähellä vihertäviksi.
Syksyllä se ui etäälle pääkaupunkiseudun rannoilta, yhä syvemmälle meren viileään hämärään. Sieltä kalastajat pyytävät sitä Stadin Silakkamarkkinoille, jotka pidetään Kauppatorilla lokakuussa niin kuin on ollut tapana vuodesta 1743.
Ennen myyntiä se saatetaan maustaa suolalla ja vaikkapa pihlajanmarjoilla.
Ammattikalastajien tärkein saaliskala Suomessa on silakka. Jos Luonnonvarakeskus saisi päättää, niin suomalaiset söisivät terveellistä ja ympäristöystävällistä silakkaa enemmän kuin lihaa. Tästä ollaan kuitenkin kaukana.
Kalaan liittyy runsaasti uskonnollista symboliikkaa
Raamatun ajan ihmisille oli selviö, että kala kuuluu arkiruokaan, ja liha on harvinaisempaa herkkua.
Symbolitutkija Liisa Väisänen kertoo, että koska kala ui vedessä, se viittaa puhtauteen. Lisäksi se symboloi ravintoa. Raamatussa Jeesus ruokkii ison väkijoukon viidellä leivällä ja kahdella kalalla.
– Kala merkitsee puhdasta ruokaa ja symboloi myös hengen ravintoa, Väisänen sanoo.
Jeesuksen opetuslapset olivat ammatiltaan kalastajia, ja toinen tunnettu vertaus rinnastaakin kalat uskoviin. Kun kalastaja heittää verkot vesille, ei koskaan tiedä, tuleeko saalista runsaasti vai ei ollenkaan. Sama pätee kristinuskon sanoman levittämiseen.
Pelkistetyllä kalan kuvalla kerrotaan omasta kristillisyydestä, kun kalasymboli kiinnitetään auton perään tai sitä kannetaan koruna. Uuden testamentin kreikan kielen sanojen ”Jeesus Kristus Jumalan Poika Pelastaja” alkukirjaimet muodostavat yhdessä sanan iktys, kala. Vainojen aikana kristityt tunnistivat toisensa piirtämällä kalan vaikkapa hiekkaan tai seinälle.
– Minulla on parikin korua, joissa on iktys-symboli. Asun Espanjassa, jossa symbolia näkee Etelä-Amerikasta muuttaneilla helluntailaisilla, kun taas paikalliset katolilaiset käyttävät koruina mieluummin krusifikseja. Myös Suomessa kalasymbolia käyttävät erityisesti karismaattiset kristityt ryhmät, Väisänen sanoo.
Piti tulla pappi, mutta tulikin kalakauppias
Saisiko olla pastorin tasku? Kalamestari Heikki Leskinen on esitellyt sellaisia Helsingin keskustan Food Market Herkussa. Kyseessä on Leskisen keksintö, jossa lohifile leikataan niskapuolelta auki, täytetään, maustetaan ja savustetaan. Makuvaihtoehtoja on puolen tusinaa, joista mestari itse suosii homejuustolla ja päärynähillolla täytettyä lohta.
Leskisestä piti tulla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi, mutta tulikin kalapastori. Työkaverit kutsuvat häntä sillä nimellä.
Kun Leskinen valmistui vuonna 2014 Helsingin yliopistosta teologian maisteriksi, hän tunsi vahvan pappiskutsumuksen ja haki noin 80 papinpaikkaa, mutta pääsi vain pariin haastatteluun.
– Puolessatoista vuodessa tajusin, että papiksi pääseminen ei ole omissa käsissäni. Hakeuduin töihin kauppaan. Minusta piti tulla ihmisten kalastaja, mutta tulikin kalakauppias.
Leskinen sanoo haluavansa kohdata asiakkaat kokonaisina ihmisinä, ei pelkästään myydä heille.
– Pääsen silloin tällöin tekemään kalatiskillä sielunhoitoa. Tutustun vakkariasiakkaisiin, jotka kertovat murheistaan ja iloistaan.
Vähän aikaa sitten Leskinen sai tiskilleen myyntiin pietarinkalaa, jota ei Suomessa usein näe. Legendan mukaan sen kyljissä olevat mustat pisteet ovat apostoli Pietarin sormenjälkiä.
– Kerroin uskonnollista myyttiä kalatiskillä ihmisille.
Entä miten kalamestari suhtautuu maan yleisimpään saaliskalaan, jota juhlistetaan Stadin Silakkamarkkinoilla?
– Suhteeni silakkaan on puhtaasti ammatillinen. Omassa ruokapöydässäni suosin muita kaloja.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Keskiaikainen Vantaa oli muutakin kuin lohipitäjä – niin pappilassa kuin talonpojan kotonakin syötiin monipuolisesti kalaa
Hyvä elämäArkeologisissa kaivauksissa on löytynyt runsaasti suomuja ja muita kalojen jäänteitä.