null Pommikoneen miehistö tähtäsi Nagasakin katedraaliin – atomipommi tappoi yli kaksi kolmasosaa kaupungin kristityistä 80 vuotta sitten

Ihmiset marssivat Atomipommitetun Neitsyt Marian patsaan perässä Nagasakissa vuonna 2015. Patsasta, joka vaurioitui atomipommin räjähdyksessä, kannettiin rauhanmarssilla, joka lähti Urakamin katedraalista. Uusi katedraali rakennettiin tuhotun kirkon paikalle. Kuva: Toru Hanai /Reuters/MVPhotos

Ihmiset marssivat Atomipommitetun Neitsyt Marian patsaan perässä Nagasakissa vuonna 2015. Patsasta, joka vaurioitui atomipommin räjähdyksessä, kannettiin rauhanmarssilla, joka lähti Urakamin katedraalista. Uusi katedraali rakennettiin tuhotun kirkon paikalle. Kuva: Toru Hanai /Reuters/MVPhotos

Ajankohtaista

Pommikoneen miehistö tähtäsi Nagasakin katedraaliin – atomipommi tappoi yli kaksi kolmasosaa kaupungin kristityistä 80 vuotta sitten

Atomipommi räjähti 500 metrin päässä Urakamin katedraalista, jossa pidettiin parhaillaan katolista messua. Kaupungin kristittyjen historia oli jo ennen sitä traaginen.

Seurakunta vietti messua Neitsyt Marialle pyhitetyssä katolisessa Urakamin katedraalissa Nagasakissa tietämättä siitä, että kuolema lähestyi taivaalta. Yhdysvaltain ilmavoimien nelimoottorinen pommikone B-29 Superfortress, lempinimeltään Bockscar, lähestyi kohdettaan. Mukanaan sillä oli raskas lasti, plutoniumpommi nimeltä Fat Man. ”Lihava mies” tarkoitti vertauskuvallisesti Iso-Britannian pääministeriä Winston Churchillia.

Vain kolme päivää aikaisemmin, 6. elokuuta 1945, toinen pommikone oli pudottanut Hiroshimaan pommin, joka tuhosi kaupungin yhdessä silmänräpäyksessä. Hiroshima ja Nagasaki olivat viiden niin sanotun turvakaupungin listalla. Ne oli säästetty tavanomaisilta pommituksilta, jotta uuden hirvittävän aseen teho tulisi selväksi.

Kaupunkilaiset luulivat olevansa turvassa ja iloitsivat siitä, ettei Nagasakia ollut pommitettu. Ei sitä pitänytkään pommittaa, paitsi toisena vaihtoehtona. Bockscarin miehistön alkuperäinen kohde Kokuran kaupunki oli pilvien peitossa. Pommikone lähestyi sitä kolme kertaa, mutta polttoaine alkoi olla vähissä. Niinpä se kääntyi kohti varakohteeksi nimettyä Nagasakin kaupunkia.

Nagasakin katolinen katedraali oli suuri ja korkea rakennus, siis hyvin näkyvä tähtäyspiste pommikoneen tähtääjälle. Kone pudotti pommin ja suuntasi itse nopeasti kauas tuhoon tuomitusta kaupungista. 4 500 kilon painoinen ja 21 kilotonnin tehoinen pommi räjähti 550 metrin korkeudessa ja 500 metrin päässä kappelista.

Kaupungin keskusta tuhoutui yhdeksässä sekunnissa

Jumalanpalvelukseen kokoontunut seurakunta haihtui savuna ilmaan. Katedraalista jäi jäljelle vain rauniokasa. Koko kaupungin keskusta tuhoutui yhdeksässä sekunnissa. Kristittyjen tyttöjen koulusta ei jäänyt mitään jäljelle.

Miljoonan asteen kuumuus, paineaalto ja sitä seurannut tulimyrsky tappoivat ja vammauttivat ihmisiä. Japanin suurimmasta kristitystä vähemmistöstä sai surmansa yli kaksi kolmasosaa, 8500 noin 12 000 kristitystä. Noin 6 000 heistä kuoli pommin räjähtäessä, loput jälkiseurauksiin, räjähdyksestä aiheutuneisiin vammoihin ja säteilysairauteen.

Arviot kahden ydinpommin aiheuttamista välittömistä kuolonuhreista vaihtelevat. Vuoden loppuun mennessä Hiroshimassa oli joka tapauksessa kuollut arviolta 140 000 ihmistä, Nagasakissa 70 000. Pommista aiheutuneisiin syöpäsairauksiin on kuollut ihmisiä vielä vuosikymmeniä räjähdysten jälkeen.

Urakamin katedraali näytti tältä tammikuussa 1946. Kuvan on ottanut Hidetsugu Aihara, joka kuului pommin tuhoja tutkineeseen tieteelliseen tiimiin. Kuva: Hidetsugu Aihara/Wikimedia Commons

Urakamin katedraali näytti tältä tammikuussa 1946. Kuvan on ottanut Hidetsugu Aihara, joka kuului pommin tuhoja tutkineeseen tieteelliseen tiimiin. Kuva: Hidetsugu Aihara/Wikimedia Commons

Japanille riittivät kaksi pommia ja samaan aikaan alkanut Neuvostoliiton liittyminen sotaan sitä vastaan. Maa hyväksyi liittoutuneiden vaatimuksen ehdottomasta antautumisesta. Ihmiskunta oli astunut uuteen aikaan. Tällä hetkellä maailmassa on yli 12 100  ydinasetta.

Pommikoneen lentäjät olivat kristittyjä, jotka noudattivat saamaansa käskyä. He tuskin tiesivät Nagasakin kristittyjen traagisesta historiasta, jossa nämä olivat joutuneet maksamaan kovaa hintaa seuratessaan Jeesusta.

Kirkko rakennettiin paikalle, jossa kristittyjä nöyryytettiin

Kristinuskon toi Japaniin jesuiittamunkki Francis Xavier vuonna 1549. Se kiinnosti japanilaisia niin paljon, että sadat tuhannet, kenties jopa miljoona maan noin 12 miljoonasta asukkaasta kääntyi kristityiksi.

Toki moni lisäsi uuden uskon entisten eli shintolaisuuden ja buddhalaisuuden rinnalle. Osa seurasi vallanpitäjiensä käskyä ja otti kasteen. Nämä näkivät kristinuskon mahdollisuutena tiivistää kauppaa portugalilaisten kanssa.

1600-luvun alussa tilanne kuitenkin muuttui radikaalisti, kun daimio Toyotomi Hideoyshi oli ensin yhdistänyt Japanin. Ensin kristityt lähetyssaarnaajat pakotettiin siirtymään Nagasakiin, ja vuonna 1614 sotilashallitus julisti kristinuskon kokonaan kielletyksi. Kristittyjä vainottiin, kidutettiin ja ristiinnaulittiin. Uskostaan kiinni pitäneet siirtyivät maan alle.

Vainoa kesti yli 250 vuotta, kunnes Japani pakotettiin avaamaan ovensa ulkomaailmalle, ja maa alkoi modernisoitua. Nagasakin Urakamin kylän kristityt ostivat maan, jossa heitä oli aiemmin nöyryytetty kuulusteluissa ja rituaalissa, jossa heidän piti astua Neitsyt Marian kuvan päälle. Sille paikalle he rakensivat katedraalin, joka valmistui 1895.

Trappistimunkki Kaemon Noguchi saapui katedraalin raunioille rukoilemaan ja huomasi raunioiden keskeltä Neitsyt Mariaa esittävän puisen patsaan. Sen silmät olivat poissa, ja kasvoilla oli halkeamia. Noguchi otti patsaan talteen. Nykyisin patsas on uudelleen rakennetussa katedraalissa. Patsas on saanut nimen Atomipommitettu Maria.

Tämän vuoden heinäkuussa katedraali sai uuden kellon ryhmältä amerikkalaisia. Uusi kello siunattiin ja se sai nimen Pyhän Katariinan toivon kello. 80 vuotta Nagasakin pommituksesta katedraalin jälleenrakennus sai näin viimeisen silauksensa.

Toista video
Atomipommien uhrien muistopäivänä taitellaan perinteisesti paperikurkia.

Jaa tämä artikkeli:

Löydä lisää näkökulmia


Keskustele Facebookissa
Keskustele ja kommentoi Facebookissa
Lähetä juttuvinkki
Lähetä juttuvinkki
Kirkko ja kaupunki -mediaan.

Tilaa Kirkko ja kaupungin viikoittainen juttukooste.