"Näistä rouvista on tullut yksilöitä" – maahanmuuttajanaiset oppivat suomea puhumalla
Nadira Saleebaan (vasemmalla), hänen tyttärensä Nabiha (sylissä) ja Nazima, Raili Lehtinen ja Jasmin Mohammad ovat tulleet tutuiksi.

Nadira Saleebaan (vasemmalla), hänen tyttärensä Nabiha (sylissä) ja Nazima, Raili Lehtinen ja Jasmin Mohammad ovat tulleet tutuiksi.

"Näistä rouvista on tullut yksilöitä" – maahanmuuttajanaiset oppivat suomea puhumalla

Keskustelukerhossa jutellaan ruuasta, lapsista ja omista kulttuureista suomen kielellä.

Torstai-iltapäivällä joukko naisia lapsineen saapuu pukinmäkeläisen Madetojan palvelutalon Onnentupaan Tullaan tutuiksi -keskustelukerhoon. Seurakunnan vapaaehtoisohjaajat Raili Lehtinen ja Ulla Rajavuori ovat saaneet pöydän katettua. Teevesi kiehuu ja kahvi porisee. Tällä kertaa he kattavat pöytään omenapaistosta, marjapiirakkaa, karjalanpiirakoita ja keksejä.

Ryhmässä syödään aina jotain. Joskus on ollut tarjolla lihapataa, pizzaa, sambuseja ja kurdien tai somalien kansallisruokia.

Yhteisessä pöydässä toteutuu molemminpuolinen vieraanvaraisuus. Pöydän äärellä naiset keskustelevat suomeksi. Ryhmäläisten kieli vaihtuu nopeasti somaliksi, jos jotain asiaa pitää selvittää tarkemmin.

− Luin kerran Koraaninkin läpi suomeksi, jotta osaisin keskustella siitä paremmin, Lehtinen kertoo.

Eläkkeellä oleva pastori on keskustellut myös kristinuskosta ryhmäläisten kanssa. Luontevimmin uskontoon liittyvät kysymykset tulevat esille juhlapyhien alla. Silloin lauletaan esimerkiksi juhlapyhiin liittyvä lauluja.

Pukinmäen ryhmä on ollut kasassa kolme vuotta. Sinä aikana pieniä ryhmäläisiä on tullut muutama lisää ja on voinut seurata lasten kasvua. Äitien jutellessa lapset leikkivät lattialla.

Tieto ryhmästä kulki parhaiten suusta suuhun, ystävältä toiselle. Kirjastojen ja kauppojen seinille kiinnitetyt ilmoitukset eivät löytäneet lukijoita.

Tullaan tutuiksi -kerholaiset tekevät retkiä esimerkiksi Mustasaareen ja kirjastoon. Etualalla Nazima esittelee hymyään.

Tullaan tutuiksi -kerholaiset tekevät retkiä esimerkiksi Mustasaareen ja kirjastoon. Etualalla Nazima esittelee hymyään.

Retkiä ja pientä käytännön apua

Ryhmä on tehnyt retkiä lähiympäristössä esimerkiksi kirjastoon ja nuorisotalolle. Kerran vuodessa on käyty Mustasaaressa. Syksyllä ryhmäläiset ovat osallistuneet Kalliolan kansanjuhliin ja keväällä Pukinmäki-päiville, jossa he myivät somalialaisia herkkuja.

Ryhmäläiset ovat pyytäneet ohjaajilta apua käytännön ongelmissa. Joskus täytetään yhdessä viranomaisten lomakkeita. Lehtinen on käynyt myös vuokra-asuntotoimistossa selvittelemässä asioita.

Keskustelukerho on avannut ohjaajien maailmankuvaa.

− Näistä rouvista on tullut yksilöitä. Ennen maahanmuuttajat näyttäytyivät samankaltaisena massana, Rajavuori kertoo.

Eläkkeelle jäänyt opettaja on ryhmän kautta tutustunut siihen, millaista peruskoulutusta maahanmuuttajille annetaan. Rajavuori ja Lehtinen ovat myös auttaneet lapsia läksykerhossa. Kun jotkut äideistä ovat lähteneet opiskelemaan, hekin saavat apua koulutehtävissään.

Rajavuori on ihaillut ryhmäläisissään siitä, miten luontevasti lapset ovat heille yhteisiä. He ottavat toistensa lapsia syliin, valvovat, lohduttavat ja vievät vessaan. Esimerkiksi leikkipuistossa suomalaiset eivät useinkaan viitsi puuttua vieressä leikkivien vieraiden lasten asioihin.

− Hoidamme toistemme lapsia, jos äidin pitää mennä esimerkiksi lääkäriin tai jonnekin muualle yksin. Eikö teillä ole samalla tavalla? Saida Issa ihmettelee.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi