Eri uskontojen edustajat pohtivat Turussa, kuinka uskonnot voisivat myös luoda rauhaa
Uskonnot, rauha ja kotoutuminen -seminaarin osallistujat tekivät Turussa yhdessä pienen rauhankävelyn. Mukana oli uskonnollisia johtajia ja pääministeri Juha Sipilä.

Uskonnot, rauha ja kotoutuminen -seminaarin osallistujat tekivät Turussa yhdessä pienen rauhankävelyn. Mukana oli uskonnollisia johtajia ja pääministeri Juha Sipilä.

Eri uskontojen edustajat pohtivat Turussa, kuinka uskonnot voisivat myös luoda rauhaa

Uskonto on mukana jo noin puolessa maailman konflikteista. Osuus on noussut jyrkästi 1970-luvulta. Rauhanomainen yhteiselo vaatisi sitä, että tekemisissä ollaan koko ajan, ei vain silloin kun asiat kärjistyvät.

– Me olemme kaikki Jumalan kuvia. Ihmisarvon loukkaamattomuus ja heikomman puolella oleminen yhdistävät meitä. Sotaa ja vainoa pakenevia on autettava.

Näin sanoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.) Kirkkopäivien Uskonnot, rauha ja kotoutuminen -seminaarissa Turussa perjantaina.

– Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa vuonna 2015. Kaikki heistä eivät täytä kriteerejä. Lisäksi pieni osa tulijoista on radikalisoitunut lähtömaassaan.

Sipilän mukaan Suomelle on kunnia ja omantunnonkysymys noudattaa kansainvälisiä sopimuksia. Hallitus on halunnut yhtenäistää turvapaikkakriteerejä muiden EU-maiden kanssa. Suomi seuraa esimerkiksi tarkkaan Ruotsin lähtömaa-arviointia.

– Olen tarkistanut kristityksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden kohtelun. Uskonto sinänsä ei voi olla turvapaikan peruste, mutta kääntymyksestä johtuva uhka ja vaara lähtömaassa voi olla, Sipilä sanoi.

Hänen mukaansa Suomi voisi ottaa enemmän kiintiöpakolaisia suoraan sotaa käyviltä alueilta.

Hetkeä aiemmin toisessa salissa käytiin ajoittain kiivastakin keskustelua kielteisistä turvapaikkapäätöksistä, pakkopalautuksista ja uuspaperittomista ihmisistä.

Pääministeri pohdiskeli puheessaan myös laajemmin uskontojen roolia konflikteissa ja rauhan rakentamisessa. Hän kiitti kirkkoa toimista rauhantyössä ja rohkaisi osallistumaan aktiivisesti maahanmuuttajien kotouttamiseen suomalaiseen yhteiskuntaan.

– Uskontojen liepeillä ja meissä itsessämme on myös pimeitä voimia. Kaikissa uskonnoissa esiintyy edelleenkin väkivallan oikeuttamista, muistutti YK:n rauhanvälitysverkoston johtaja Antti Pentikäinen paneelikeskustelussa.

Mukavuusalueelta kontaktialueelle

Seminaariin osallistui myös joukko Euroopan uskonnollisten johtajien neuvoston (ECRL) jäseniä. Ensimmäistä kertaa Suomessa kokoontunut ECRL on maailmanlaajuisen Religions for Peace -järjestön Euroopan paikallisosasto, jonka 35 jäsentä edustavat katolista, ortodoksista ja anglikaanista kirkkoa, protestantteja, muslimeja, juutalaisia, buddhalaisia, hinduja ja sikhejä. Puheenjohtaja oli viimeksi zarathustralainen Jehangir Saroshi.

ECRL toimii uskontojen välisen vuoropuhelun ja yhteistyön välineenä Euroopassa. väestöstä. Özlam Nes edustaa siinä yhtä Saksan suurimmista muslimijärjestöistä, Saksan islamilaista neuvostoa. Hän oli myös perustamassa Saksan musliminaisten verkostoa.

– Kaikki me olemme sisaria ja veljiä. Mutta Saksassa viha kasvaa, vaikka muslimeja on pieni prosentti väestöstä.

– Jumala on luonut meidät erilaisiksi. Ei ole väliä sillä, oletko mies vai nainen, vanha vai nuori. Jokaista ihmistä on kohdeltava tasavertaisena. Erilaisten ihmisten on mahdollista elää rauhassa, Nes vakuutti.

– Jokaisella on oma kulttuurinen mukavuusalueensa. Mutta joskus on astuttava siitä ulos kontaktialueelle, jotta oppisi jotakin toisista, erilaisista ihmisistä. Tämän henkilökohtaisen tason lisäksi tarvitaan rakenteellinen taso. Luottamusta voi rakentaa keskusteluilla.

Mutta tärkeintä on kuitenkin se, että ihmiset, jotka asuvat samassa naapurustossa, kohtaavat toisensa ihmisinä eikä jonkin ryhmän edustajina. –  Kaarlo Kalliala

Özlam Nesin mukaan tämä vaatii säännöllistä yhteydenpitoa ja vuoropuhelua jo ennen kuin ongelmia syntyy. Tähän tarvitaan verkostoa, sellaista kuin ECRL. Silloin voi myös tehdä omia aloitteita eikä pelkästään reagoida, vaikka onkin tärkeää, että uskontojen edustajat tuomitsevat yhdessä esimerkiksi Euroopassa tehdyt terrori-iskut.

Moni eurooppalainen pelkää, että maahanmuuttajat tuovat tullessaan liian vieraita kulttuurisia elementtejä. Sopivatko esimerkiksi sharia-tuomioistuimet Eurooppaan?

– Eivät. Sharia sinänsä ei ole lakikirja, vaan kokoelma tulkintoja Koraanin ja imaamien opetuksista, ja se vaihtelee maittain. Mutta muslimien on noudatettava asuinmaansa lakeja. Jos on ongelmia lain kanssa, on lähdettävä maasta. Kahta rinnakkaista lakia ei voi olla. Ja miksi pitäisikään olla demokraattisessa maassa? Nes sanoi Kirkko ja kaupungin haastattelussa.

Kirkkopäivillä vieraili myös Tarja Halonen, jota arkkipiispa Kari Mäkinen haastatteli Turun tuomiokirkossa. Taivaalle lennätettiin rukouksenomaisesti ilmapalloja.

Kirkkopäivillä vieraili myös Tarja Halonen, jota arkkipiispa Kari Mäkinen haastatteli Turun tuomiokirkossa. Taivaalle lennätettiin rukouksenomaisesti ilmapalloja.

Miksi rauha ei näy kaduilla?

– Integraatio on vääjäämätöntä ja se kestää noin sata vuotta, sanoi yksi panelisteista, Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik.

– Vaikeita asioita ei pidä vältellä koulussakaan. Esimerkiksi holokaustin käsittely on ollut Ruotsissa joillekin muslimilapsille vaikeaa Palestiinan tilanteen vuoksi, mutta jos asiasta ei voi puhua koulussa, niin missä sitten?

Nadbornik kuuluu Suomen Uskot.fi-foorumiin. Siellä mietittiin, miksei rauha näy kaduilla? Miksi vain väkivalta näkyy? Siksi foorumin jäsenet lähtivät rauhankävelylle maaliskuussa 2015.

– Maailmassa on paljon enemmän rauhaa ja yhteisymmärrystä kuin erimielisyyttä ja sotaa, vaikka uutisissa näyttää toiselta! Nadbornik rohkaisi.

Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliaan mukaan meidän olisi jo aika todeta, että yhteiskuntamme on monikulttuurinen ja -uskontoinen.

– Se on vain fakta. Sitten on valittava, miten siihen suhtautuu.

Kalliala edustaa Suomen evankelisluterilaista kirkkoa ECRL:ssä. Hänkin arvostaa uskonnollisten johtajien vuoropuhelua.

– Mutta tärkeintä on kuitenkin se, että ihmiset, jotka asuvat samassa naapurustossa, kohtaavat toisensa ihmisinä eikä jonkin ryhmän edustajina. Olennaisin taso on samassa kaupassa käyvien taso.

Seminaarin paneelissa olivat keskustelijoina piispa Kaarlo Kalliala, ECRL:n edustajana Özlam Nes Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik, Luterilaisen maailmanliiton teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja Kaisamari Hintikka sekä YK:n rauhanvälitysverkoston johtaja Antti Pentikäinen. Puhetta johti Euroopan kirkkojen konferenssin pääsihteeri Heikki Huttunen.

Jaa tämä artikkeli:

Kommentoi


Minuutissa mystikoksi

Villi city