Espoon seurakunnat vahvistavat arabian- ja venäjänkielistä työtä
Kännykkä tulkkina. Diakoni Hanne Malkki käytti kännykän käännösohjelmaa apuna keskustellessaan turvapaikanhakijan kanssa Hilan leirikeskuksessa marraskuussa 2015.

Kännykkä tulkkina. Diakoni Hanne Malkki käytti kännykän käännösohjelmaa apuna keskustellessaan turvapaikanhakijan kanssa Hilan leirikeskuksessa marraskuussa 2015.

Espoon seurakunnat vahvistavat arabian- ja venäjänkielistä työtä

Espoon seurakunnat palkkaavat kaksi osa-aikaista työntekijää, joiden työalana on monikulttuurisuustyö. Pääkaupunkiseudulle on muodostumassa kaksi arabiankielistä kristittyjen ryhmää, jotka toimivat evankelisluterilaisen kirkon yhteydessä.

Espoon evankelisluterilaiset seurakunnat palkkaavat vuoden 2018 ajalle kaksi osa-aikaista työntekijää, joiden työalana on monikulttuurisuustyö. Uudet työntekijät työskentelevät ohjaajina venäjän- ja arabiankielisten ihmisten parissa. Työtehtävät sisältävät muun muassa ryhmien, leirien ja retkien järjestämistä.

Uusien työntekijöiden palkkaamisesta päättivät Espoon kirkkoherrat.

– Venäjän- ja arabiankielisen työn tarve ei ole pienenemään päin, vaikka maahanmuuttajien uusi sukupolvi oppii suomen kielen nopeasti. Äidinkieli on kuitenkin se, jolla ihminen haluaa puhua uskonkysymyksistä, Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen sanoo.

Arabiankielisen työn tarve kasvoi syksyllä 2015, kun pääkaupunkiseudulle tuli paljon arabiaa puhuvia turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijoiden lisäksi arabiaa puhuvan väestön määrä Espoossa on noin 2000.

Islamista kääntyneet tarvitsevat tukea

Moni turvapaikanhakija on halunnut tutustua kristinuskoon, ja osa on liittynyt kristillisiin seurakuntiin. Turvapaikanhakijat tarvitsevat myös diakoniatyön antamaa tukea.

Pääkaupunkiseudulle muodostuu parhaillaan kaksi arabiankielistä kristillistä ryhmää, jotka toimivat evankelisluterilaisen kirkon yhteydessä. Toisen ryhmän muodostavat Suomeen muuttaneet arabiankieliset kristityt, jotka kantavat mukanaan vuosisatoja vanhaa kristillistä perinnettä.

– Näillä kristityillä on suuri kynnys hyväksyä joukkoonsa islamilaisista maista tulevia ihmisiä, jotka ovat kääntyneet hiljattain muslimista kristityiksi. Tarvitsemme työntekijän, joka ymmärtää tätä problematiikkaa ja pitää huolta kääntyneistä, Turtiainen sanoo.

Maahanmuuttajien uusi sukupolvi oppii suomen kielen nopeasti. Äidinkieli on kuitenkin se, jolla ihminen haluaa puhua uskonkysymyksistä."

Jouni Turtiainen

Kyselijöitä ja yhteisön etsijöitä

Venäjänkielisen työn kasvava tarve johtuu venäjää puhuvan väestön lisääntymisestä. Espoossa asuu tällä hetkellä vajaat 6000 ihmistä, joiden äidinkielenä on venäjä. Turtiaisen mukaan monilla venäjän kieltä puhuvilla ei ole Suomessa kontaktia ortodoksisiin kirkkoihin.

– Venäjänkielisen väestön joukossa on paljon uskonnollisia kyselijöitä ja yhteisön etsijöitä. Emme pyri käännyttämään ortodokseja luterilaisiksi, vahvistaa Espoon seurakuntayhtymän monikulttuurisuustyön sihteeri Matti Peiponen.

Peiponen toimii vuoden alussa aloittavien työntekijöiden esimiehenä. Peiposen mukaan uudet työtehtävät edellyttävät kokemusta hengellisestä työstä, mutta todennäköisesti tehtäviin ei rekrytoida pappia.

– Kyse on etsivästä ja kokoavasta työstä. Pyrimme tavoittamaan ihmisiä ja perheitä, jotka eivät ole vielä kirkon yhteydessä. Tarkoituksena on kerätä vuoden aikana kokemuksia siitä, miten arabian- ja venäjänkielisen työn lisäresurssi kannattaa järjestää tulevaisuudessa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi