Paperinen merikartta. Vaikka tarjolla on nykyaikaisia sähköisiä navigointivälineitä, perinteisten välineiden käyttö on hyvä hallita. Kuva: Seppo Ronkainen

Hyvä elämä

Purjeveneilijä ennakoi ja seuraa säätiedotuksia

Purjehtimisesta haaveileva ei tarvitse paksua lompakkoa, vaan vesillä liikkumisen taitoja. Niitä saa alan kursseilta.

06.07.2016 14:10
Paula Huhtala

Kesäinen Suomenlahti suorastaan kutsuu veden ääreen. Kimmeltävät laineet, leppeä tuuli ja ihoa lämmittävä aurinko saavat pääkaupunkiseudun ihmiset ulos poteroistaan ja nauttimaan loman parhaista puolista. Vesille tekisi mieli, mutta uskaltaisiko sitä nostaa purjeet ja lähteä meren aalloille?

"Kyllä uskaltaa, jos ei tee enempää kuin mihin omat taidot riittävät. Lisäkoulutusta kannattaa hankkia veneilyalan kursseilta, jotka ovat suosittuja", rohkaisee Kalajärvellä asuva purjehduskouluttaja Harri Sane veneilyharrastuksen pariin.

Paksua lompakkoa ei välttämättä tarvita. Purjeveneen hinnat alkavat viidestä tonnista.

Aloittelijan muistisäännöt

Aloittelijan on tärkeä muistaa muutama perusasia: Älä putoa veneestä. Älä ole kenenkään tiellä. Älä törmää mihinkään. Tiedä sijaintisi joka hetki.

"Vaikka nykyään on edullisia sähköisiä navigointilaitteita, paperikarttaa on hyvä seurata koko ajan. Elektroninen laite voi lakata toimimasta ja silloin ollaan pulassa, jos ei osata suunnistaa paperisen kartan avulla."

Suomenlahden merivartioston tehtävistä leijonanosa on huviveneilijöiden auttamista pulasta. Merivartiosto nostaa esiin kaikissa oloissa toimivien välineiden merkityksen. Se myös korostaa perinteisen merimiestaidon tärkeyttä muun muassa paikantamisessa.

Purjehdusta harrastava kauniaislainen Seppo Ronkainen näyttää veneessään olevaa merikarttaa, joka on ison muovitaskun sisällä suojassa pärskeiltä. Hän kertoo seuraavansa sitä koko ajan, vaikka käyttääkin sähköistä navigointilaitetta.

Säätiedot seurantaan ennen vesille lähtöä

Istumme Ronkaisen purjeveneessä Nuottaniemen venesatamassa ja puhumme veneilystä ja merielämästä. Tänään Espoon Pursiseuran satamassa on hiljaista. Reilut 400 venettä keinuvat aaltojen tahdissa vierivieressä laituripilttuissaan. Muutama auto on parkkipaikalla.

Merelle ei ole nyt lähtijöitä, sillä harmaat pilvet peittävät taivaan, sataa vettä, tuulee ja luvassa on ukkoskuuroja.

Säätietojen seuraaminen on purjehtijalle elintärkeää. Kuva: Seppo Ronkainen

Säätietojen seuraaminen ennen vesille lähtöä on tärkeä osa veneilyä. Matkaan ei tee mieli, jos on edessä huono sää.

"Ukkosmyrsky voi nousta nopeasti. Silloin yleensä lasketaan heti purjeet, pannaan luukut kiinni ja odotellaan sään tyyntymistä väylän sivussa. Usein ehtii mennä satamaan, ennen kuin ukkonen tulee päälle", Sane sanoo.

Hän kertoo, että salama iskee harvoin purjeveneeseen, vaikka sen masto onkin aavalla merellä ainoa korkeampi kohta.

Kauniaislainen Seppo Ronkainen (vas.) ja espoolainen Harri Sane ovat innokkaita purjehtijoita ja Espoon Pursiseuran aktiiveja. Kuva: Paula Huhtala

Muista ilmapuntari!

Kovallakin myrskyllä voi purjehtia, jos veneessä on taitava miehistö, vakuuttavat miehet. Purjeiden kokoa on osattava säätää oikein.

Miehet kiittelevät nykyisten säätiedotusten paikkaansa pitävyyttä. Vesillä liikkujalle perinteinen ilmapuntari on edelleen tärkeä kapistus. Sen aika ei ole ohi, tosin sille on jo moderni sovellus. Sane kaivaa esiin puhelimensa ja näyttää, että ilmanpainetiedot ovat nyt kännykässäkin.

Purjeveneellä pääsee mihin haluaa tuulen suunnasta riippumatta."

- Harri Sane

Purjehdusreissun suunnittelu aloitetaan edellisenä iltana säätiedotuksen lisäksi reittisuunnittelulla. Vaihtoehtoisia reittejä suunnitellaan muutama ja niin että suuntaa voi tarvittaessa vaihtaa. Liikutaan tuulen mukaan.

"Usein purjehditaan myötätuuleen. Se on lämmin suunta eikä veneessä tuule lainkaan. Jos tulee vastaan purjevene, sen miehistöllä voi olla kylmä ja paljon vaatetta päällään. Joku tykkää sivumyötäisestä tai haluaa luovia vastatuuleen. Purjeveneellä pääsee mihin haluaa tuulen suunnasta riippumatta", vakuuttaa Harri Sane.

Hevosvoimat vaihtuivat tuulivoimaan

Kaikki paitsi purjehdus on turhaa, lauloi Lasse Mårtenson Junnu Vainion sanoin. Onko asia näin?

"Jollekin se on elämäntapa, jollekin harrastus, jollekin työ", miettii Harri Sane, joka itse aloitti veneilyn juniorina, moottoripyöräili sen jälkeen parikymmentä vuotta ja palasi purjeveneilyyn.

"Purjeveneilijä on perillä heti, kun lähtee laiturista. Autoilija ja moottoriveneilijä matkustavat yleensä pisteestä A pisteeseen B."

Seppo Ronkainen sen sijaan oli aiemmin moottoriveneilijä ja vaihtoi hevosvoimat tuulivoimaan.

"Ennen laskin, montako euroa kuluu ennen kuin olen perillä määränpäässä. Polttoainetta kului paljon. Nyt ei tarvitse sellaisia miettiä", Ronkainen huomauttaa.

Molemmat kehuvat purjehtimisen hiljaisuutta ja sitä, että veneellä pääsee lähelle luonnon tapahtumia. Voi nähdä joutsenen nousevan lentoon muutaman metrin päästä tai hylkeen pulahtavan pinnan alle. Saariston vertaansa vailla olevissa maisemissa on ilo liikkua.

Harrastus elää perhetilanteen mukaan

Ei ole yhtä ainoaa tapaa harrastaa purjehtimista. Joku katoaa horisontin taakse koko kesäksi, joku veneilee vain kesäloman neljä viikkoa, joku taas tyhjentää mielensä viikonloppupurjehduksilla tai työpäivän jälkeisillä muutaman tunnin iltareissuilla.

"Tämä harrastus elää perhetilanteen mukaan. Kun lapset ovat pieniä, lähdetään vesille koko perheen voimin, mutta isommat lapset eivät enää halua lähteä mukaan. Sitten ehkä vaihdetaan pienempään veneeseen tai myydään paatti ja hankitaan tilalle mökki", sanoo Harri Sane.

"Joskus minäkin olen käyttänyt aivan koko lomani veneilyyn. Matkaan lähdettiin töiden päätyttyä jo samana iltana ja palattiin kotiin viimeisen lomapäivän iltana. Viime vuosina olen purjehtinut yksin ja venekin on vaihtunut pienempään."

Joskus laineita ei malttaisi jättää laisinkaan ja
kotisatamaan saavutaan loman viimeisenä iltana.
Kuva: Seppo Ronkainen

Seppo Ronkainen puolestaan suunnittelee yhteistä lomamatkaa 17-vuotiaan poikansa kanssa, joka vaihtoi jääkiekkoilun purjehtimiseen ja on niin innostunut harrastuksesta että osallistuu purjehduskilpailuihin.

"Meidän on tarkoitus lähteä länttä kohti, vielä on auki, mihin asti", Ronkainen kertoo.