Hyviä uutisia. Vuosina 2009–2012 Irakin Kurdistanissa asunut Kristiina Koivunen uskoo, että Suomessa radikalisoituminen voidaan vielä pysäyttää. – Jo nyt Isisiin värväytyneiden määrä on vähentynyt, hän sanoo. Kuva: Omar Ali
Radikalisoituva rakastuu aatteeseen
Lokakuussa julkaistava kirja suomalaisista jihadisteista antaa äänen maltillisille muslimeille, joiden mielestä ääripäät ovat omineet keskustelun islamista.
"Väkivaltaisella ääri-islamismilla on valtava vetovoima, jota voi verrata natsismiin 1930-luvun Euroopassa."
Näin kirjoittaa filosofian tohtori, tietokirjailija Kristiina Koivunen lokakuussa julkaistavassa kirjassaan Suomen nuoret jihadistit (Into Kustannus).
Itse radikalisoitumisprosessin kannalta ideologiat ovat yhdentekeviä.
– Kaikissa radikalisoitumisen muodoissa on yhteisiä tekijöitä, kuten vanhemmuuden tai sosiaalisen turvaverkon puuttuminen sekä heikko identiteetti, Koivunen sanoo.
– Taustalla on juurettomuutta ja joskus kyvyttömyys käsitellä pettymystään tyttöystävän jättäessä. Tällöin uudesta yhteisöstä tulee perheen korvike. Liittyessään ääriliikkeeseen nuori saa identiteetin ja tarkoituksen elämälleen, Koivunen sanoo.
– Ideologiasta riippumatta radikalisoituneille on yhteistä ehdoton emotionaalinen kokemus, jota voi verrata rakastumiseen.
Koivusen mukaan tämä ei koske vain jihadismia. Samoja piirteitä on tunnistettavissa muissa väkivaltaisissa liikkeissä, kuten uusnatseissa ja moottoripyöräjengeissä.
Radikalisoitumisen taustalta nousi voimakkaasti yksi piirre: ulkopuolisuuden kokemus.
Kaikki ei selity rasismilla
Ensimmäisen polven siirtolaiset eivät kuitenkaan radikalisoidu. Riskiryhmänä ovat Kristiina Koivusen mukaan toisen polven maahanmuuttajataustaiset nuoret.
Radikalisoitumisen taustalta nousi voimakkaasti yksi piirre: ulkopuolisuuden kokemus.
– Suomen muslimiyhteisö on hyvin hajanainen, ja siinä vaikuttaa merkittävästi aiemman kotimaan kulttuuriperinne, Koivunen sanoo.
Kun vanhempien mieli on vanhassa kotimaassa, voi lapsillakin olla vaikeuksia juurtua suomalaiseen elämänmenoon. Koettu rasismi lisää ulkopuolisuuden kokemusta.
Koivusen mukaan asialla on toinenkin puoli.
– Monien muslimien mielestä suomalaiset ovat hiljaisia ja ujoja, eikä Suomessa rasismi ole niin pitkällä kuin Saksassa tai Ranskassa, Koivunen sanoo.
Hänen mukaansa olennaista on kiinnittää huomiota asuinalueiden erilaistumiseen.
– Kun maahanmuuttajataustaiset ihmiset keskittyvät tietyille alueille, lapset ovat vaarassa eristäytyä kantaväestön lapsista. Köyhien alueiden ongelmien kasaantuessa kouluopetuksen tasoa on vaikea pitää samalla tasolla kuin vauraammilla alueilla, Koivunen sanoo.
Lyhytkestoiset projektit ovat pelkkiä vippaskonsteja, kun ongelma on syvemmällä esimerkiksi asuntomarkkinoissa. Avaimet ongelman ratkaisuun ovat osittain myös muslimiyhteisöillä itsellään.
– Euroopassa vanhoilliset muslimit haluavat itse eristäytyä, koska tällöin he voivat kontrolloida muuta yhteisöä, Koivunen sanoo.
Islamofobia-kortti tukkii myös maltillisten muslimien suun
Keskustelua hankaloittaa jakautuminen ääripäihin. Jyrkät maahanmuuttokriitikot ja islamistit pelaavat Kristiina Koivusen mukaan niin, että molemmat kasvattavat kannatustaan.
Kirjassa haastateltu Anter Yaşa sanoo:
"Toisessa ääripäässä on äärioikeisto, joka flirttailee natsismin kanssa. Toisessa päässä on näennäisvasemmisto: heillä on liberaaleja mielipiteitä, mutta he katsovat sormien läpi islamistien vihapuhetta. Taantumuksellinen vasemmisto ei halua argumentoida näistä ongelmista, he pelkäävät leimautumista rasisteistiksi tai syytöksiä islamofobiasta."
– Ruotsissa on eräitä Muslimiveljeskuntaa lähellä olevia järjestöjä, joiden edustajat pysäyttävät keskustelun nopeasti huomauttamalla islamofobiasta, Koivunen kuvailee.
Tämä on tullut ilmi tilanteissa, joissa jokin moskeija on kutsunut ulkomailta radikaalina pidetyn saarnaajaan. Koivusen mukaan vanhoilliset muslimit ovat herkkiä käyttämään islamofobia-korttia, mikäli tällaisia saarnamiehiä kohtaan esitetään kritiikkiä.
– Mediassa vanhoilliset muslimit ovat saaneet itsellensä aseman, jossa heidän puheensa tulkitaan koko muslimiyhteisön yhteiseksi ääneksi, Koivunen sanoo.
– Tällöin maallisemmat muslimit eivät saa omia näkemyksiään esille.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Radikalismia vastaan taistelevan Saleha Jafferin ykkösneuvo muslimivanhemmille: Ystävystykää lastenne kanssa, kun he ovat pieniä
Hyvä elämäBrittiläisen muslimiaktivistin mukaan ääriajattelu voi viedä mukanaan nopeasti. Irtautuminen on paljon hitaampaa.
