Moskeijaisku vei Egyptin väkivallan uudelle tasolle
Lapsia seisomassa moskeijaan tehdyssa iskussa surmattujen ihmisten kenkäpinon vieressä.

Lapsia seisomassa moskeijaan tehdyssa iskussa surmattujen ihmisten kenkäpinon vieressä.

Moskeijaisku vei Egyptin väkivallan uudelle tasolle

Ainakin 305 ihmistä kuoli hyökkäyksessä moskeijaan. Miksi isku tehtiin juuri moskeijaan ja miksi juuri Siinailla?

Isisin lippuja heilutelleiden terroristien julma isku Al-Rawda -moskeijaan Siinailla nosti Egyptin väkivallan uudelle tasolle. Iskussa kuoli ainakin 305 ihmistä, joukossa paljon lapsia. Kohteena olivat suufilaiset. Suufilaisuus on mystiikkaa korostava islamin suuntaus.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Wolfgang Mülhberger toteaa, että isku tehtiin Egyptissä nyt ensi kertaa moskeijaan. Muualla, kuten Irakissa, Afganistanissa ja Pakistanissa, moskeijaiskuja on tehty paljon ja kohteina ovat olleet yleensä shiialaiset. Egyptissä maan eteläosassa on vain vähän shiialaisia, joten kohteeksi valittiin sen sijaan suufilaiset, joita on runsaasti.

Sky Newsin haastatteleman analyytikon Mohannad Sabryn mukaan suufilaiset ovat ääri-islamilaisen Isisin mielestä harhaoppisia ja myös uhka. Rauhanomainen ja kuitenkin vahvaa islamilaista identiteettiä tarjoava liike houkuttelee mukaansa nuoria, joita Isis haluaisi mieluusti rekrytoida omiksi kannattajikseen.

Mülhbergerin mukaan moskeijaiskussa erikoista on paitsi kohde, myös uhrimäärä. Se on suurempi kuin missään aiemmassa iskussa Egyptissä. Vuonna 2015 Siinain alueen Isisin pommi-isku pudotti venäläisen matkustajakoneen ja tappoi 224 ihmistä. Tämän vuoden toistaiseksi eniten uhreja vaatinut terrori-isku tehtiin Somaliassa, jossa Al-Shabaab teki Mogadishussa noin 360 henkeä vaatineen pommi-iskun.

Nyt ilmeisesti haluttiin antaa viesti, että Egyptin hallitus ei pysty suojelemaan suufilaisia eikä Isisin vastustajia.
– Wolfgang Mülhberger, vanhempi tutkija

Viesti Egyptin hallitukselle

Isis ei ole ottanut moskeijaiskua nimiinsä, mutta Egypti iski välittömästi Isisin kohteisiin.

Lontoossa toimivan The Atlantic Council and the Royal United Services -instituutin tutkijan H.A. Hellyerin mukaan Egyptin isku saattaa kääntyä Isisiä itseään vastaan, koska sen uhrimäärä oli niin kammottavan suuri ja kohde moskeija. Hellyer kertoi BBC:n nettisivuilla, että moskeija oli myös muiden alueen asukkaiden kuin suufilaisten käytössä.

– Isku on merkki islamistien taktiikan muutoksesta. Aiemmin he ovat iskeneet maan koptikristittyä vähemmistöä sekä armeijaa ja poliiseja vastaan. Lisäksi on tapettu yksittäisiä sheikkejä, jotka ovat vastustaneet heitä. Nyt ilmeisesti haluttiin antaa viesti, että Egyptin hallitus ei pysty suojelemaan suufilaisia eikä Isisin vastustajia alueella, arvioi Mülhberger.

Koptit, joita on 10–20 prosenttia Egyptin väestöstä, ovat Isisille helppo ideologinen kohde. Isis pitää heitä vääräuskoisina ja lisäksi he tukevat hallitusta.

Palmusunnuntaina 47 koptia kuoli iskussa kahteen kirkkoon ja toukokuun lopussa 29 iskussa luostariin. Isisin nimiin iskunsa liitti myös kolme ihmistä turistikohde Hurghadassa puukottanut hyökkääjä. Turismi on islamisteille hyvä kohde siksi, että se on Egyptin taloudelle tärkeä.

Egyptissä toimii BBC:n mukaan ainakin kuusi militanttia terroristiryhmää. Osa niistä kytkeytyy Al-Qaidaan ja kokee itsensä Isisin kilpailijaksi, jopa vastustajaksi. Yksi liikkeistä on Egyptin viranomaisten mukaan kytköksissä vuoden 2013 sotilasvallankaappauksessa syrjäytettyyn Muslimiveljeskuntaan.

Siinain niemimaalla toimiva Ansar Beit al-Maqdis on toiminut vuodesta 2011, mutta vannoi nimellä Sinai Province uskollisuutta Isisille 2014. Se on ollut edellä mainittujen verisimpien iskujen takana.

Palanut auto Al-Rawda -moskeijan lähellä. Isisin iskussa tapettiin ainakin 305 ihmistä.

Palanut auto Al-Rawda -moskeijan lähellä. Isisin iskussa tapettiin ainakin 305 ihmistä.

Väkivallalla on pitkät juuret

Sinänsä väkivallalla on Siinailla pitkät juuret, jotka eivät alun perin kytkeydy uskontoon. Mühlbergerin mukaan Siinain niemimaan heimot katsovat olevansa enemmän osa Lähi-itää kuin Pohjois-Afrikkaa, eivätkä ne koe Kairossa toimivaa hallitusta omakseen. Alue on jäänyt jälkeen muun Egyptin kehityksestä eikä se ole saanut hyötyä turismista, vaikka monet turistikohteet, kuten Sharm el-Sheikh, sijaitsevat siellä.

– Alueen asukkaat ovat marginaalissa. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana kapinamieli on lisääntynyt Siinailla. Eri jihadistiset ryhmät ovat käyttäneet valtatyhjiötä hyväkseen perustaakseen tukikohtia erityisesti niemimaan keskiosan vuoristoalueelle, sanoo Mühlberger.

Niin täällä kuin monessa muussakin paikassa huumeisiin ja salakuljetukseen sekaantuneet rikollisryhmät ja jihadistiset liikkeet tekevät yhteistyötä. Terroristit tarvitsevat aseita ja niitä on Egyptiin ja sitä kautta Siinaille salakuljetettu erityisesti Libyasta. Gaddafin syrjäyttämisen jälkeen sekasortoiseen tilaan jääneessä maassa on Isisillä jalansija. Egyptin raja on myös salakuljettajien perinteisesti suosimaa seutua.

Müehlbergerin mukaan monet Siinain heimot myös vastustavat Isisiä, jopa asein, ja juuri sen vuoksi niiden johtajia on tapettu. Egypti puolestaan on tehnyt Siinailla sotilasoperaatioita terroristiryhmiä vastaan vuodesta 2013, mutta huonoin tuloksin. Nyt Egypti vastasi heti pommittamalla Isisin kohteita.

– Monien analyytikkojen mielestä moskeijaisku kertoo siitä, että Isis on suuren paineen alla. Se on menettänyt pelin Syyriassa ja Irakissa. Islamilainen kalifaatti on päättymässä epäonnistumiseen. Sen oli pakko näyttää olevansa Siinailla vahvasti elossa.

Terrorismin uhreissa on eniten muslimeja

Vaikka terrori-iskut Euroopassa ovat olleet tuhoisia, niin suurin osa terrori-iskuista tehdään muslimimaissa, niissä kuolee muslimeja ja terroristeja vastaan sotivat usein toiset muslimit. The Global Terrosmism Indexin mukaan eniten iskuja tehtiin Irakissa, 2965, ja toiseksi eniten Afganistanissa, 1340. Sivustoa ylläpitää The Institute on Economics and Peace -järjestö.

Lisätietoa aiheesta löytyy myös Global Terrorism Database -sivustolta, jonne on koottu tietoa yli 170 000 terroriteosta maailmassa vuodesta 1970 eteenpäin. Kartassa näkyy useita iskuja myös Suomessa, sillä terrorismin määritelmä ei ole yksiselitteinen. Jokelan kouluampuminen on siellä merkitty terroriteoksi samoin kuin Ylivieskan pakolaisten vastaanottokeskukseen tehty polttopulloisku.

Islamistinen terrorismi on erityisesti viime vuosikymmenten ilmiö, joka kytkeytyy osittain myös valtataisteluun muslimimaiden sisällä. Saudi-Arabialla ja Iranilla on sormensa pelissä monessa Lähi-Idän ja Persianlahden konfliktissa ja esimerkiksi Irakissa sunnien ja shiiojen välit ovat jännittyneet.

– En kutsuisi tilannetta sisällissodaksi islamin suuntausten välillä. Kyse on poliittisesta valtataistelusta. Isis on kuitenkin halunnut toimillaan luoda sinne sisällissodan. Ääriliikkeet löytävät Koraanista jakeita, joilla ne perustelevat toimintaansa. Suurin osa niistä elää pelkästään harjoittamansa väkivallan varassa, mutta Isisillä oli laajempia tavoitteita.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi