Radikalismia vastaan taistelevan Saleha Jafferin ykkösneuvo muslimivanhemmille: Ystävystykää lastenne kanssa, kun he ovat pieniä
Saleha Jafferin mielestä vanhempien hälytyskellojen pitää alkaa soida, jos nuoressa näkyy enemmän kuin yksi radikalisoitumisen merkki.

Saleha Jafferin mielestä vanhempien hälytyskellojen pitää alkaa soida, jos nuoressa näkyy enemmän kuin yksi radikalisoitumisen merkki.

Radikalismia vastaan taistelevan Saleha Jafferin ykkösneuvo muslimivanhemmille: Ystävystykää lastenne kanssa, kun he ovat pieniä

Brittiläisen muslimiaktivistin mukaan ääriajattelu voi viedä mukanaan nopeasti. Irtautuminen on paljon hitaampaa.

Nuoren kaverit eivät enää käy kylässä. Nuori sulkeutuu huoneeseensa eikä kerro, mitä tekee internetissä. Nuori alkaa käydä määräileväksi ja kiisteleväksi. Nuori alkaa kutsua muiden uskontojen edustajia vääräuskoisiksi.

Yhdestä merkistä ei kannata huolestua, Saleha Jaffer kertoo muslimivanhemmille. Mutta jos merkkejä on monia, asiaa kannattaa ottaa puheeksi.

Tämä on Jafferin työtä. Hän perusti vuonna 2007 Families Against Stress & Trauma -nimisen järjestön (FAST). Järjestö tukee sellaisia muslimiperheitä, joiden jäseniä on imeytynyt radikaaleihin verkostoihin tai lähtenyt Syyriaan tai Irakiin sotimaan.

Usein viranomaiset soittavat Jafferille vasta silloin, kun nuori on jo pidätetty epäiltynä terroristisesta rikoksesta. Parempi olisi, jos perheet puuttuisivat asioihin aiemmin. Siksi vanhempien on pidettävä silmänsä ja korvansa auki.

– Kerran yksi vanhempi kertoi minulle, ettei heidän poikansa suostu enää juttelemaan naapureiden kanssa, koska he eivät ole muslimeita. Poika oli elänyt koko ikänsä näiden ihmisten naapurissa. He edustavat eri uskontoja, mutta he ovat olleet ystäviä ja osallistuneet toistensa juhliin, Jaffer kertoo.

– Kun poika sitten sanoo, että naapureille ei saa enää puhua, hälytyskellojen pitää soida. Sinun on kysyttävä lapseltasi, kuka hänelle on opettanut sellaista.

Jaffer on itse Intiasta Iso-Britanniaan muuttanut muslimi. Hän ymmärtää, että työssä on oltava pelisilmää. Esimerkiksi kysymys hijabista voi olla herkkä.

– Islam suosittelee hijabin käyttöä ja se on hyvä asia. Mutta jos ennen hijabia käyttämätön tyttö alkaa yhtäkkiä käyttää sitä, sinun kannattaa kysyä, kuka häntä on ohjeistanut tekemään niin.

Meidän on kaikkien työskenneltävä yhdessä, jotta voisimme kitkeä tämän islamin nimissä tehtävän pahuuden.
– Saleha Jaffer

Islamin nimissä tehtävä pahuus on kitkettävä

Viime vuoden loppuun mennessä noin 850 brittimuslimia oli matkustanut Syyriaan tai Irakiin tukeakseen jihadistiryhmiä tai taistellakseen niiden riveissä.

Jos määrän suhteuttaa maan yli neljään miljoonaan muslimiin, luku on pieni. Saleha Jaffer huomauttaa kuitenkin, että yksikin radikalisoitunut nuori voi olla turvallisuusuhka.

Jaffer haluaa myös puhua terminologiasta. Ensinnäkään hän ei ajattele, että Isisin tai muiden väkivaltajärjestöjen riveissä taistelevat ihmiset ovat oikeita muslimeita.

– He eivät ole ymmärtäneet, mistä islamissa on kyse. Islam ei kehota ketään tappamaan toisia ihmisiä. Se on kieroutunutta.

Toisekseen Jaffer ei mieluusti käytä väkivaltaisista muslimitaustaisista radikaaleista nimitystä jihadisti. Hän puhuu mieluummin ekstremisteistä.

– Kyse ei ole vain muslimeista. Äärioikeistollakin on omat ekstremistinsä. Ekstremismillä ei ole uskontoa. Jos terroristi laittaa julkiselle paikalle pommin, kaikkien uskontojen edustajia kuolee, Jaffer sanoo.

– Meidän on kaikkien työskenneltävä yhdessä, jotta voisimme kitkeä tämän islamin nimissä tehtävän pahuuden.

Jaffer oppi jo lapsuudenkodissaan Intiassa, että jihad on muslimin sisäistä kamppailua hyvyyden puolesta ja pahuutta vastaan. Jaffer on paininut omaa jihadiaan esimerkiksi lastenkasvatuksessa, työtehtävissä ja politiikassa. Hän toimi viime vuonna Lontoon Lambethin kaupunkipiirin vaaleilla valittuna pormestarina. Hän oli tehtävässä kaikkien aikojen ensimmäinen muslimi.

– Se oli suuri kunnia.

Monia ekstremismin viettelemiä nuoria yhdistää tietynlainen psyykkinen heikkous.

Ääri-ideologia voi viedä nopeasti, mutta siitä irtautuminen on hidasta

Nuoret länsimaiset muslimit kiinnostuvat ekstremismistä monista syistä. He voivat olla vihaisia siitä, että länsimaat pommittavat muslimimaita. Heillä voi olla vaikea perhetausta. He ovat voineet kohdata rasismia. Voi olla työttömyyttä, mielenterveysongelmia ja yksinäisyyttä.

Saleha Jafferin mukaan monia ekstremismin viettelemiä nuoria yhdistää tietynlainen psyykkinen heikkous. Heitä on helppo manipuloida ja he imevät helposti vieraita ideoita. Useimmiten nuori tutustuu äärijärjestöjen propagandaan netissä. Jaffer kehottaakin vanhempia valvomaan, millä sivuilla lapset pyörivät.

Ääri-ideologia voi viedä mukanaan nopeasti, mutta siitä irtautuminen on usein paljon hitaampi prosessi.

– Radikalisoituminen voi tapahtua viikossa tai kahdessa. Radikalismista irtautumiseen voi mennä vuosi.

Ensimmäinen ongelma on se, että radikalisoitunut nuori ei ajattele olevansa väärässä – päinvastoin. Nuori ei luultavasti myöskään luota ulkopuolisiin. Pelkän keskusteluyhteyden avaamiseen voi mennä kuukausia.

Luottamus rakentuu vähitellen. Jossain vaiheessa nuori voi alkaa ymmärtää, että hänen tulkintansa islamista ei olekaan paras mahdollinen.

Usein nuori alkaa haastaa vanhempiensa ja Saleha Jafferin islamintulkintaa. Se sopii Jafferille hyvin. FAST-järjestöä tukee pitkä liuta imaameja ja uskonoppineita, jotka auttavat Jafferia kädenväännössä. Jaffer pyrkii osoittamaan nuorelle, että väkivaltainen tulkinta jihadista perustuu hyvin mustavalkoiseen tulkintaan Koraanista.

Työ on hidasta ja vaikeaa, mutta se palkitsee.

– On ihanaa nähdä, kun nuori ihminen luopuu radikalismista, palaa normaaliin elämään, opiskelee ja kasvaa kunnon kansalaiseksi.

– On ihanaa nähdä, kun nuori ihminen luopuu radikalismista ja palaa normaaliin elämään, Saleha Jaffer sanoo.

– On ihanaa nähdä, kun nuori ihminen luopuu radikalismista ja palaa normaaliin elämään, Saleha Jaffer sanoo.

Vanhempi, ystävysty lapsesi kanssa

Nuoren radikalisoituminen on vanhemmille usein täysi yllätys. Saleha Jaffer veikkaa, että 99 prosentissa tapauksista vanhemmat eivät tienneet, mitä heidän lapsensa puuhailivat.

– Vanhemmat menevät shokkiin. He ovat poissa tolaltaan ja vihaisia. He kysyvät, miksi näin tapahtui.

Kun Jaffer menee käymään perheiden luona, hän ottaa vanhempia käsistä kiinni ja sanoo, että nuoren radikalisoituminen ei ole heidän syynsä.

Jos nuorta epäillään terrorismista, koko perheelle tulee stigma. Usein käy niin, että muut perheenjäsenet eivät uskalla lähteä kotoaan ulos. Vanhemmat eivät käy ostoksilla ja lapset jättävät koulun.

– Mutta ei ole heidän vikansa, jos perheenjäsen radikalisoituu, Jaffer sanoo.

Mitä vanhemmat sitten voisivat tehdä, että nuori ei imeytyisi radikaaleihin aatteisiin? Salifa Jafferin ykkösneuvo on yksinkertainen: ystävystykää lastenne kanssa.

– Kun lapset ovat pieniä, jutelkaa heille. Kysykää, mitä heille kuuluu, millainen koulupäivä heillä oli ja tutustuivatko he uusiin ihmisiin. Lapsista tulee ystäviänne ja he luottavat teihin.

– Jos heille tulee elämässään vastaan vaikeuksia tai kysymyksiä, he tulevat juttelemaan teille eivätkä internetin ääriajattelijoille.

Saliha Jaffer puhuu Kirkon Ulkomaanavun järjestämässä Reach Out -tapahtumassa lauantaina 24.3.2018 kello 11–16 Helsingin Sanomatalossa. Tapahtumassa pohditaan, miten väkivaltaista ääriajattelua voitaisiin ehkäistä kodeissa, järjestöissä ja uskonnollisissa yhteisöissä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi