Rap-artisti Daikini väitteli teologian tohtoriksi rauhasta
Lauri Kemppainen a.k.a. rap-artisti Daikini a.k.a Pappi aikoo tohtoriksi valmistuttuaan vetäytyä kirjoittamaan kirjaa. Kuva: Sirpa Päivinen

Lauri Kemppainen a.k.a. rap-artisti Daikini a.k.a Pappi aikoo tohtoriksi valmistuttuaan vetäytyä kirjoittamaan kirjaa. Kuva: Sirpa Päivinen

Rap-artisti Daikini väitteli teologian tohtoriksi rauhasta

Daikinina tunnettu ja myös Pappi-nimellä musiikkia tehnyt rap-artisti Lauri Kemppainen väitteli teologian tohtoriksi. Väitöskirjassaan hän käsitteli rauhan ja väkivallan olemusta, teologista visiota rauhasta väkivallan vastakulttuurina.

Lauri Kemppaisen mielestä kristillinen rauhan visio toimii vastakulttuurina väkivallalle. Käytännön tasolla teologinen visio rauhasta voi tarkoittaa hyvin konkreettisia asioita, kuten Jeesuksen esimerkin seuraamista palvelevan lähimmäisenrakkauden keinoin.

”Tutkimassani keskustelussa teologinen visio rauhasta tarkoittaa kuitenkin myös koko todellisuuden syvärakenteeseen liittyviä kysymyksiä: Onko väkivalta väistämätöntä, voiko siltä ylipäätään pelastua? Teologisen vision valossa väkivaltainen maailma on vain langennut maailma ja tuonpuoleinen rakastava, kolmiyhteinen Jumala tarjoaa rauhanomaisen ihanteen, jota tavoitella”, Kemppainen kertoo.

Kristillisellä ihmiskuvalla ja maailmankatsomuksella on paljonkin annettavaa rauhanliikkeelle, vaikka kirkkojen viralliset julkilausumat ja vetoomukset jäisivätkin abstraktille tasolle. Kristillinen maailmankatsomus korostaa, että jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi.

”Rauhaa tavoitellaan siis aivan kaikille, ei esimerkiksi jollekin pienelle ja suljetulle eturyhmälle. Kristillinen maailmankatsomus myös korostaa, että rauha on itse Jumalan tahto." 

Sotaa ja väkivaltaa ei pidä nostaa jalustalle, vaan kristitylle ne ovat asioita, joita tulee vastustaa.
 

Väkivalta sotii kristinuskon perusajatusta vastaan


Uskonnoissa, myös kristinuskossa, kuitenkin esiintyy myös väkivaltaa ja omaa aatetta tai oikeassa olemista on voitu pitää myös perusteena väkivallankäytölle. Tästä huolimatta väkivalta sotii Kemppaisen mielestä kristinuskon perusajatusta vastaan.

Kristillinen maailmankatsomus korostaa kauttaaltaan rauhan ensisijaisuutta, aina paratiisikertomusten harmoniasta Jeesuksen itsensä antavan rakkauden kautta lopunajallisiin näkyihin uudesta taivaasta ja uudesta maasta. Sen sijaan siitä, milloin väkivaltaan olisi syytä tarttua rauhan ja oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi, on Kemppaisesta erilaisia käsityksiä.

”Kristityt pasifistit korostavat, että rauhaa on elettävä itse todeksi vaikka väkivaltaiseen kuolemaan asti. Oikeutetun sodan kannattajat taas näkevät, että joskus rauhaa on myös aktiivisesti tehtävä todeksi jopa sodan keinoin. Tällaiseen keinojen ja päämäärän väliseen jännitteeseen ei rauhanontologinen visio tutkimukseni mukaan anna suoraa vastausta.”


Rauhan kysymykset maailmankatsomuksellisia


Teologinen käsitys rauhasta on vastakulttuuria maallistuneessa yhteiskunnassa siksi, että se on leimallisesti kristillistä. Kemppaisesta se edellyttää uskoa Jumalaan, joka on luonut ja lunastanut maailman rakastavasta tahdostaan; se edellyttää uskoa uuteen taivaaseen ja uuteen maahan, jossa Jumalan rakastava tahto vasta lopullisesti toteutuu.

”Kristillinen rauhanaktivisti toimii siten tällaisen maailmankatsomuksellisen viitekehyksen sisällä. Maallistuneet rauhanaktivistit ja eri uskontoja edustavat rauhanaktivistit liittävät toimintansa erilaiseen viitekehykseen, mutta sen ei tietenkään tarvitse estää yhteistoimintaa.”

Erityisesti Kemppainen tarkastelee väitöskirjassaan väkivallan ja rauhan olemusta radikaalin ortodoksian suuntauksen (Radical Orthodoxy) perustajan, teologi-filosofi John Milbankin näkemysten kautta. Radikaali ortodoksia suhtautuu kriittisesti modernismin, liberalismin ja sekularismin painotuksiin.


Kemppainen tulkitsee Milbankin tarkoittavan väkivallan ontologialla oletusta, jonka mukaan oleminen on pohjimmiltaan kaaoksen ja järjestyksen, samuuden ja toiseuden, eron ja identiteetin välistä lakkaamatonta taistelua. Kristillisen vision Milbank tulkitsee puolestaan rauhan ontologiaksi, jossa oleminen nähdään perimmiltään hyvyyden, totuuden ja kauneuden harmonisena yhteytenä.

”Perinteisen kristillisen näkemyksen mukaan maailmassa ilmenevä kauneus ja hyvyys on lähtöisin Jumalasta. Siinä mielessä ne jäävät aina mysteeriksi ja niitä kohti pyrkivä kristillinen yhteiskunnallinen toiminta on myös mystiikkaa: Jumalan salaisuuden äärelle saapumista. Rauhaa janoavan ja hyvyyden ja kauneuden suurenmoisuuden tunnistavan ihmistietoisuuden ja maailman väkivaltaisten realiteettien väliin jää jännite, jota esimerkiksi puheella rauhan ja väkivallan ontologioista yritetään ymmärtää.”
 

Väkivalta ei tule saamaan viimeistä sanaa
 

Kemppaisesta esimerkiksi kansallisvaltion ensisijaisuutta hinnalla millä hyvänsä korostavaa nationalismia tai sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta piittaamatonta egoismia ei voi sisällyttää rauhanontologiseen toimintaan. Yhteiskunnallisella tasolla poliittiset rauhaa turvaavat rakenteet ovat tietenkin äärimmäisen tärkeitä.

Kemppainen muistuttaa rakenteiden kuitenkin olevan ihmisten luomia ja ne voivat muuttua aikojen saatossa ja ihanteiden vaihtuessa. Siksi on tärkeää, että myös yksilötasolla, yksittäiset ihmiset pitävät rauhaa tavoiteltavana. Tässä mielessä rauhankysymykset ovat aina myös maailmankatsomuskysymyksiä.

”Vaikka inhimillinen historia on sotaa ja väkivaltaa tulvillaan, eivätkä luonnon verikynnetkään kovin rauhanomaisilta näytä, on kristillisen maailmankatsomuksen mukaan rauha kuitenkin mahdollinen: Jos rauha on Jumalan tahto ja Jumala on lopulta kaikki kaikessa, ei väkivalta saa viimeistä sanaa.”

Teologian tohtoriksi väitellyt Lauri Kemppainen sai pappisvihkimyksen viime joulukuussa ja on tehnyt tämän vuoden aikana papin töitä yhden viikon kuukaudessa. Myös musiikkia on tarkoitus tehdä lisää jossakin välissä, yksi mielenkiintoinen biisiprojekti on hänen omien sanojensa mukaan tälläkin hetkellä tulilla.

”Mutta nyt kun väitöskirja on valmis, ajattelin ensisijaisesti vetäytyä metsän keskelle ja katsoa, syntyisikö Rukoileva kädellinen -kirjalleni jatkoa.”

Lauri Kemppainen väitteli teologian tohtoriksi Helsingin yliopistossa systemaattisesta teologiasta aiheenaan: ”Väkivallan ja rauhan ontologiat – Tutkimuksia poliittisesta teologiasta".

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi