null Roihuvuoren seurakunta kutsui uudet seurakuntalaiset katsomaan, miltä kotikulmat näyttävät mereltä päin

Annika Laiho ja tytär Alina Leivonen söivät iltapalaa Roihuvuoren seurakunnan uusien jäsenten risteilyllä.

Annika Laiho ja tytär Alina Leivonen söivät iltapalaa Roihuvuoren seurakunnan uusien jäsenten risteilyllä.

Roihuvuoren seurakunta kutsui uudet seurakuntalaiset katsomaan, miltä kotikulmat näyttävät mereltä päin

Roihuvuoren seurakunnan alueelle muuttaa monenlaista porukkaa ja alueelle on noussut myös uusi Kruunuvuorenrannan asuinalue. Se vetää uusia asukkaita läheltä ja kaukaa.

Bussikierroksia, ovelle toimitettuja ruisleipiä ja jääkaappimagneetteja – seurakunnilla on monenlaisia tapoja toivottaa uudet seurakuntalaiset tervetulleeksi. Itähelsinkiläiselle Roihuvuoren seurakunnalle luonteva tapa on kutsua uudet seurakuntalaiset iltaristeilylle, katsomaan, miltä uusi kotiseutu näyttää mereltä päin.

Koronatilanteen vuoksi tapa jäi välillä tauolle, mutta tänä vuonna vesille päästiin taas. Kutsun saivat kaikki elokuun 2020 jälkeen tulleet uudet seurakuntalaiset ja mukaan M/S Emman kyytiin mahtui 150 ilmoittautunutta. Kaikki paikat varattiin, ja torstaina 25. elokuuta laiva pääsi starttaamaan Herttoniemen Neitojenrannasta.

Seurakuntalaisten lisäksi vesille lähti seurakunnan työntekijöitä, Helsingin piispa Teemu Laajasalo sekä Helsingin tuomiokapitulin väkeä, sillä iltaristeily sattui olemaan samalla viikolla kun seurakunnassa tehtiin piispantarkastus.

Pikainen vilkaisu laivalle saapuneeseen porukkaan antaa ymmärtää, että seurakunnan alueelle, Laajasaloon, Roihuvuoreen, Tammisaloon ja erityisesti uudelle alueelle, Kruunuvuorenrantaan, muuttaa monenlaista ja -ikäistä porukkaa.

– Seurakunnan kannalta alue on mielenkiintoinen. On virkistävää, kun on niin monenlaisia ihmisiä, kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen luonnehtii.

Uusien seurakuntalaisten risteily osui samalle viikolle kuin piispantarkastus eli piispan vierailu ja tutustuminen seurakuntaan. Kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen ja piispa Teemu Laajasalo pitivät risteilyllä lyhyet puheenvuorot. 

Uusien seurakuntalaisten risteily osui samalle viikolle kuin piispantarkastus eli piispan vierailu ja tutustuminen seurakuntaan. Kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen ja piispa Teemu Laajasalo pitivät risteilyllä lyhyet puheenvuorot. 

Paluu kotikulmille ja tuttu kastepappi

Risteily alkaa laivayhtiön turvaohjeilla, kirkkoherran tervetulotoivotuksilla ja yhteislaululla. Sitten syödään iltapalaa.

Vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäisen Alina-tyttären kanssa risteilylle saapunut Annika Laiho muutti Kruunuvuorenrantaan Sompasaaresta noin vuosi sitten. Alina tykkää kuulemma laivoista kuten myös Pipsa Possusta, joten hän on varustautunut matkaan ottamalla possulelut mukaan.

Annika Laiho on oikeastaan paluumuuttaja, sillä hän varttui Laajasalossa. Uusilla kotikulmilla perhe viihtyy hyvin.

– Kruununvuorenranta on vielä keskeneräinen, mutta kun siellä on kauppa ja päiväkoti, se riittää meille.

Kotiseurakunnalta Laiho toivoo ainakin erilaisia kerhoja lapsille, jotta Alina ja muut lapset voivat saada uusia kavereita.

Pian äidin ja tyttären ohi kulkee heille tuttu hahmo, Roihuvuoren seurakunnan pappi Arja Vaulas. Käy ilmi, että historia toistaa itseään myös toisella tapaa.

– Hän on tuttu pappi, kastanut sekä minut aikanaan että Alinan, Annika Laiho kertoo. 

Muuton taustalla elämänmuutoksia ja läheisiä ihmisiä

Laivan yläkannella saman pöydän ääressä istuu iloinen joukko, joista muutama on muuttanut Roihuvuoren seurakunnan alueelle vähän kauempaa.

Pirkko ja Mikko Heikkilä ovat asuneet aiemmin Kauhavalla ja Jyväskylässä, mutta muuttivat Kruunuvuorenrantaan ollakseen lähempänä helsinkiläistynyttä poikaansa – ja varsinkin lastenlapsia.

Uudet kotikulmat miellyttävät: meri ja luonto ylipäätään on lähellä. Läheiset rakennustyömaat, kuten yli kilometrin pituisen Kruunuvuorensillan rakentaminen, eivät sen kummemmin häiritse.

– Se auttaa, että vanhemmiten myös kuulo huononee, Pirkko Heikkilä sanoo.

Keskustelu kääntyy siihen, onko Helsingissä vaikea tutustua ihmisiin. Puolison kuoleman jälkeen Turusta Helsinkiin paluumuuttanut Maisa Laine on sitä mieltä, että ei, varsinkin paljasjalkaiset helsinkiläiset ovat ystävällistä porukkaa. Hän on löytänyt uusia tuttuja seurakunnan sururyhmästä ja toivoo, että sellaisia järjestetään vastaisuudessakin.

– Muutaman ihmisen kanssa vaihdettiin yhteystietoja ja käytiin kävelyllä, meitä on sellainen kolmen kopla. Saman läpikäyneet ymmärtävät toisiaan.

Pirkko ja Mikko Heikkilän mielestä naapuruston ihmisiin voi tutustua myös lenkkisaunassa ja yhteisessä pesutuvassa.

Vasemmalla Maisa Laine, Matti Merelä, Sirpa Haavisto, oikealla Pirkko ja Mikko Heikkilä.

Vasemmalla Maisa Laine, Matti Merelä, Sirpa Haavisto, oikealla Pirkko ja Mikko Heikkilä.

Geokätköily tutustuttaa uusiin kotikulmiin

Myös harrastusten kautta voi kotiutua ja tutustua ihmisiin. Maisa Laine, Matti Merelä ja Sirpa Haavisto tuntevat toisensa geokätköilyharrastuksen kautta. Siinäpä vinkki kaikille muuttajille: geokätköjä etsiessä oppii tuntemaan uusia kotikulmia, ihmisiä ja saattaa päätyä sellaisiin paikkoihin, joissa ei muuten tulisi koskaan käytyä.

– Geokätköjä on myös monen kirkon luona, Maisa Laine vinkkaa.

– Usein käyn kirkossa sisälläkin samalla, jos se on mahdollista.

Myös Merelä ja Haavisto ovat päätyneet asumaan Kruunuvuorenrantaan. Ympäristö miellyttää, lähellä on esimerkiksi hieno Tullisaaren puisto. Uusia kotikulmia he ovat päässeet katsomaan mereltä päin ennenkin, mutta nyt he tiirailevat vähän myös seurakunnan työntekijöitä. Erityisesti papit kiinnostavat, hyvästä syystä.

– Olemme menossa naimisiin. Ajankohta ja paikka on päätetty, mutta vihkipappi vielä puuttuu, Merelä paljastaa.

Risteily starttasi puoli kuudelta Herttoniemestä ja takaisin samaan paikkaan saavuttiin iltakahdeksalta.

Risteily starttasi puoli kuudelta Herttoniemestä ja takaisin samaan paikkaan saavuttiin iltakahdeksalta.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: