Moni perhe asuu Valea Seacassa hökkelissä ilman sähköä ja vesijohtoa.
Romanikerjäläisten kotikylässä moni ei ole virallisesti edes olemassa
Liikkuvan väestön määrä on yli kaksinkertaistunut Helsingissä viime vuodesta. Suuri osa romanikerjäläisistä tulee Valea Seacasta. Kirkko Helsingissä auttaa heitä heidän kotikylässään.
Suurin osa Helsingin katukuvassa liikkuvista Romanian romaneista on vailla asuntoa täällä. Useimmilla heistä on kuitenkin koti kahdentuhannen kilometrin päässä. Monien kotikylän nimi on Valea Seaca, kuiva laakso.
Valea Seaca on noin neljäntuhannen asukkaan kylä Romanian maaseudulla, maan itäosassa. Vaihtoehdot ovat siellä vähissä: elää köyhyydessä tai etsiä elanto muualta. Helsingin seurakuntayhtymän ja Helsingin Diakonissalaitoksen kummikylähanke auttaa kylän romaneja parantamaan elinolojaan.
Yksi kylän asukkaista on 14-vuotias Oprea Irinel. Perheen elämä on hyvin köyhää, eikä rahaa riitä usein edes ruokaan. Perheen vanhimmalla pojalla Irinelillä ei ole virallista henkilöllisyyttä.
Paperittomana Irinel ei käy koulua eikä pääse lääkäriin, vaikka joskus tarve olisikin. Silloin tällöin hän on päässyt töihin maatiloille, mutta työtä on tarjolla harvoin eikä muuta mahdollisuutta toimeentuloon ole.
Kummikylähankkeen avulla Irinelin elämä on muuttumassa. Henkilöllisyystodistuksen saatuaan hän voi päästä kouluun, solmia työsopimuksen, avata pankkitilin ja saada sosiaaliturvaa.
– Nyt minulle on tärkeintä, että perheellämme olisi ruokaa ja vettä. Mutta joskus haluaisin vielä opiskella automekaanikoksi, Irinel sanoo.
Oprea Irinel on saamassa nyt 14-vuotiaana virallisen henkilöllisyyden Helsingin seurakuntayhtymän ja Helsingin Diakonissalaitoksen avulla. Se avaa Valea Seacassa asuvalle pojalle mahdollisuuden esimerkiksi koulunkäyntiin, työsopimuksiin ja lääkäriin pääsyyn.
Paperittomuus periytyy
Henkilöllisyyden puute on Romaniassa polttava ongelma. Maassa elää arviolta jopa 160 000 ihmistä ilman henkilöllisyyspapereita ja noin 5 600 ilman syntymätodistusta. Monet heistä ovat lapsia, sillä paperittomuus periytyy äidiltä lapsille.
Romanian noin 20 miljoonasta asukkaasta noin 10 prosenttia on romaneja. He ovat syrjitty vähemmistö. Usein viranomaisten suhtautuminen vaikeuttaa esimerkiksi henkilöllisyyden saamista, ja ilman henkilöllisyyttä on vaikea nousta köyhyydestä.
– Kummikylähankeen projektipäällikkö Nora Lindström
Helsingin Diakonissalaitoksen tämänkeväisen #Olemassa-kampanjan lahjoitusten avulla hankitaan henkilöllisyys mahdollisimman monelle romanille Romaniassa. Kummikylähankkeessa ja kampanjassa suomalaisten yhteistyökumppanina on paikallinen romaninaisten järjestö E-Romnja.
– Meillä on EU:n sisällä ihmisiä, joita ei ole virallisesti olemassa. Romanian valtion tulisi ottaa vastuu ongelmasta. Siksi E-Romnja tekee vaikuttamistyötä myös maan hallituksen suuntaan, kertoo kummikylähankeen projektipäällikkö Nora Lindström.
Oprea Irinel asuu tässä talossa.
Romaninaiset ovat miehiä syrjäytyneempiä
Vuonna 2014 käynnistynyt nelivuotinen kummikylähanke tukee etenkin naisia ja lapsia, jotka ovat romaniyhteisössä kaikkein heikoimmassa asemassa. Työtä tehdään paikallisten ihmisten lähtökohdista käsin. Tavoitteena on, että vaikutukset jatkuvat myös hankkeen päätyttyä.
Toimintavuonna 2016–2017 seurakuntayhtymä tukee hanketta 42 700 eurolla, Diakonissalaitos noin 9 400 eurolla.
Valea Seacassa on perustettu naisryhmiä, joissa romaninaiset keskustelevat yhteisönsä haasteista ja etsivät niihin ratkaisuja. Ryhmät ovat muun muassa järjestäneet työpajoja lisääntymisterveydestä ja itsemääräämisoikeudesta. Naiset ovat myös valokuvanneet yhteisönsä elämää ja siirtolaisuuden syitä.
– Kummikylähankeen projektipäällikkö Nora Lindström
– Romaniyhteisöt ovat hyvin patriarkaalisia. Naiset ovat vielä syrjäytyneempiä kuin miehet. Kun naisten asema yhteisössä vahvistuu, se vaikuttaa laajasti esimerkiksi lasten kouluttamiseen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan vähenemiseen, Nora Lindström kertoo.
Työn aikaansaamat muutokset näyttävät usein pieniltä, mutta niillä voi olla suuri merkitys. Yksi esimerkki oli ensimmäinen kansainvälisen romanipäivän juhla, jonka naisten aloiteryhmät järjestivät huhtikuussa.
– Monet alueen romanit ovat pitkään halunneet salata taustansa, koska eivät ole uskaltaneet tuoda sitä esiin. Nyt he ovat päässeet kokoontumaan ja voivat olla ylpeitä siitä, että ovat romaneja.
Helsingissä satoja liikkuvaan väestöön kuuluvia
Romanien elämä Valea Secassa ja muualla Romaniassa on usein niin hankalaa, että monet päätyvät pakkaamaan laukkunsa ja etsimään toimeentuloa muualta Euroopasta. Romaneja alkoi tulla Suomeen vuonna 2007 Romanian liityttyä EU:hun.
– Ihmiset haluavat parantaa erityisesti lastensa tilannetta. Esimerkiksi Valea Seacassa monet perheet asuvat hökkeleissä, joissa ei ole sähköä eikä vesijohtoa, Nora Lindström kertoo.
Helsingissä arvioidaan elävän noin 300–400 niin sanottuun liikkuvaan väestöön kuuluvaa ihmistä. Heistä suurin osa on romanialaisia ja bulgarialaisia, joista osa romaneja. Heidän pääasialliset tulonlähteensä ovat kerjääminen, Iso Numero -lehden myyminen ja pullojen kerääminen.
Diakonissalaitoksen Päiväkeskus Hirundo on Helsingissä ainoa taho, joka tukee liikkuvaa väestöä kokopäiväisesti. Sen asiakaskäyntien perusteella liikkuvan väestön määrä Helsingissä on kasvussa.
Vuonna 2012 käyntejä oli 14 000 ja vuonna 2014 yli 22 000. Viime vuonna määrä putosi alle 10 000:n. Tänä keväänä Hirundossa on käyty yli tuplasti viime vuotta enemmän.
– Kukaan ei oikeastaan tiedä, miksi ihmisiä oli viime vuonna niin vähän. Nyt ennakoimme taas vilkasta kesää, Hirundon projektipäällikkönä toimiva Nora Lindström sanoo.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tässä on vaihtoehto kerjäämiselle: uusi hanke tarjoaa romaneille palkallista keikkatyötä
AjankohtaistaTyötä ja toivoa -hanke on tarjonnut keikkoja 17:lle Kaakkois-Euroopan romanille. Suurin osa heistä on naisia.
