Romanialainen Mariana Dinu työskentelee osa-aikaisesti päiväkeskus Hirundossa. Keittiössä valmistuu romanialainen keitto.
Tässä on vaihtoehto kerjäämiselle: uusi hanke tarjoaa romaneille palkallista keikkatyötä
Työtä ja toivoa -hanke on tarjonnut keikkoja 17:lle Kaakkois-Euroopan romanille. Suurin osa heistä on naisia.
Kymmenisen vuotta sitten helsinkiläiset näkivät kaduillaan jotain vierasta. Elielinaukiolle, Kolmen sepän patsaalle ja muille vilkkaille paikolle istuutui ihmisiä kerjuukuppien kanssa.
Romania ja Bulgaria liittyivät Euroopan unioniin vuonna 2007. EU:n kansalaiset saavat liikkua unionin alueella vapaasti, ja monet Kaakkois-Euroopan romanit näkivät tilaisuutensa tulleen.
Romanit ovat Romaniassa ja Bulgariassa alle kymmenen prosentin vähemmistö. He ovat usein kouluttamattomia ja työttömiä – ja siksi köyhiä. Perheet pitää elättää, ja moni lähtee kerjuulle rikkaampiin maihin.
– Kukaan ei kerjää huvikseen, vaan koska elämä pakottaa sinut siihen, sanoo 43-vuotias Mariana Dinu. Hän on kotoisin Valea Seacăn kylästä Bacăusta Romaniasta.
– Kukaan ei lähtisi kotimaastaan, jos asiat olisivat siellä hyvin. Meidän perheemme ovat siellä, lapset, lapsenlapset ja puolisot.
Dinulla on neljä lasta ja yhdeksän lastenlasta. Hän on kerjännyt Ruotsissa ja Norjassa, mutta ei Suomessa. Täältä hän sai töitä.
Miehet työllistyvät helpommin kuin naiset
Helsingin Diakonissalaitos, Emmaus Helsinki ja Osuuskunta Työtä ja toivoa ovat aloittaneet hankkeen, jonka tarkoitus on antaa Kaakkois-Euroopasta tulleille romaneille vaihtoehto kerjäämiselle. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
Työtä ja toivoa -nimisen hankkeen ideana on tarjota romaneille keikkaluontoista työtä. Hommat ovat yksinkertaisia eivätkä vaadi koulutusta: esimerkiksi siivoamista, pihanhoitoa, lumitöitä tai kantamista.
Työntekijä saa työstään 10,33 euroa. Vakioasiakkaat maksavat työtunnista 27 euroa ja kerta-asiakkaat 32 euroa. Kulut voi laskea kotitalousvähennykseen.
– 10,33 ja 32 euron erotus tulee veroista, työntekijöiden vakuutusmaksuista, työterveyskuluista ja sivukuluista, kertoo projektipäällikkö Maria Dorofte.
Myös Dorofte on kotoisin Romaniasta. Kun hän tuli ensimmäistä kertaa Suomeen töihin vuonna 2011, hän yllättyi nähdessään maanmiehiään kerjuulla.
– Tapasin heitä kadulla. Meitä yhdisti kieli ja olin kiinnostunut, mikä heidän tarinansa on. Tuntui epäreilulta, että ihmiset kotimaastani joutuivat tulemaan Suomeen kerjäämään.
Kun tulee yö, katson ympärilleni enkä näe lapsiani enkä miestäni.
– Mariana Dinu
Idea keikkatöiden tarjoamisesta romaneille syntyi Emmaus Helsingissä, joka on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Dorofte on ollut mukana suunnittelemassa hanketta alusta alkaen. Piti selvittää, mikä on helpoin tapa työllistää ihmisiä laillisesti, kuinka paljon se maksaisi, mitä työnantajalta edellytetään ja niin edelleen.
Ensimmäinen romaninainen sai ensimmäisen keikkansa viime vuoden toukokuussa.
– Se oli hänen ensimmäinen työsopimuksensa ikinä, ja kyse on 46-vuotiaasta ihmisestä. Hän itki onnesta, Dorofte kertoo.
Tällä hetkellä hankkeen listoilla on 17 romania, joista 15 on naisia. Jotkut romanimiehet ovat saaneet Suomessa töitä esimerkiksi rakennustyömailta, mutta naisille työllistyminen on vaikeampaa. Moni romanialainen romaninainen tulee äidiksi nuorena, ja koulukäynti jää usein siihen.
Silti moni Romanian romani on näppärä käsistään. Heillä on tapana aloittaa työnteko jo nuorena.
– Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä, Dorofte sanoo.
Kun Maria Dorofte tuli Suomeen vuonna 2011, hän yllättyi nähdessään kadulla kerjäävät romanit.
Enää ei tarvitse asua metsässä, mutta elämä ei silti ole helppoa
Mariana Dinun tilanne on parempi kuin monen muun Suomeen tulleen Romanian romanin. Hän on saanut useita keikkoja Työtä ja toivoa -hankkeen kautta, minkä lisäksi hän on osa-aikatöissä Hirundossa.
Hirundo on Diakonissalaitoksen ylläpitämä päiväkeskus liikkuville romaneille. Siellä he voivat käydä suihkussa, pestä pyykkinsä, juoda kahvit ja vaihtaa kuulumisia.
Toisin kuin monilla, Dinulla on myös vakituinen katto päänsä päällä. Hän asuu kuuden muun romanialaisen kanssa kerrostaloasunnossa Lauttasaaressa. Asunnon edesmennyt omistaja testamenttasi asuntonsa viideksi vuodeksi romanien majapaikaksi.
Asiakkaamme ovat olleet tyytyväisiä.
– Maria Dorofte
Suurin osa Suomeen tulleista romaneista nukkuu kesäisin metsissä, siltojen alla, hylätyissä rakennuksissa tai autoissa. Dinullakin on siitä kokemusta.
– Ei elämä nytkään ole helppoa. Asun asunnossa, mutta ilman perhettäni. Kun tulee yö, katson ympärilleni enkä näe lapsiani enkä miestäni. Se on rankkaa.
Dinu ottaa kuukausituloistaan noin 150 euroa itselleen. Niillä hän maksaa ruokansa ja osuutensa yhtiövastikkeesta ja sähköstä. Loput hän lähettää perheelleen Romaniaan ja laittaa syrjään sydänleikkausta varten.
Sekä Mariana Dinu että Työtä ja toivoa -hankkeen projektipäällikkö Maria Dorofte sanovat, että Romaniassa romanien asema on viime vuosina lähinnä huonontunut.
– Ceaușescun aikaan tilanne oli aivan toinen, Dinu sanoo.
Nicolae Ceaușescu oli kommunistisen Romanian johtaja, joka tapettiin vallankumouksessa vuonna 1989. Ceaușescu oli diktaattori, joka rakensi ympärilleen henkilökulttia ja jonka salaista poliisia pelättiin. Hänen hallintoaikanaan romanien asema oli kuitenkin parempi kuin nyt. Valtaosa sai koulutuksen ja työpaikan.
Keikkoja tarvitaan lisää
Suomessa elää tällä hetkellä noin 300–400 kaakkoiseurooppalaista romania, arvioi Maria Dorofte. Kesällä heitä on noin kaksinkertainen määrä. Moni palaa muutaman kuukauden välein kotimaahansa, minne perhe on jäänyt.
Romanien tilanne Suomessa on jonkin verran parempi kuin kymmenen vuotta sitten. Kaupunki järjestää talvisin yömajoitusta ja Hirundo helpottaa elämää. Iso Numero -lehti ja Työtä ja toivoa -hanke yrittävät järjestää vaihtoehtoja kerjäämiselle.
Työtä ja toivoa -hankkeella on ollut tähän mennessä noin 70 asiakasta, mutta lisää kaivattaisiin.
– Päähaasteemme on, että meillä ei ole tarjota työntekijöillemme niin paljon työkeikkoja kuin he haluaisivat. Työnteko on ihmisarvolle sopivampaa kuin kerjääminen.
Työtä ja toivoa -hankkeen työntekijän voi tilata Keikkapoolista tältä sivustolta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Päiväkeskus Hirundossa on selvitty koronakriisistä ilman tartuntoja – edessä muutto uusiin tiloihin
AjankohtaistaPäiväkeskus Hirundo ja sen yhteydessä oleva hätämajoitus auttavat Suomeen saapuneita Romanian ja Bulgarian romaneja. Työntekijät vastasivat korona-ajan haasteisiin aukioloja laajentamalla, koronatesteillä ja hygieniavalistuksella.
