Kuvittaja ja kirjailija Sanna Pelliccioni opiskeli perinnesaunottajaksi käytyään saunaseremoniassa. Perinnesaunottajana hän käyttää nimeä Sauna-Kaisa.
Saunalauluja laulamalla pyydettiin apua synnytykseen, sairauksien selättämiseen ja lemmen nostattamiseen – ”Hikeä on pidetty maagisena aineena”
Saunavihdan voi valmistaa koivun lisäksi pihlajasta, katajasta, mustaherukasta tai syreeninoksista.
Ystäväporukan kanssa koettu saunaseremonia Helsingin taiteiden yössä muutti kuvittaja ja kirjailija Sanna Pelliccionin suhteen saunaan.
– Rakastuin täysillä kasvien tuoksuihin ja niillä hoitamiseen sekä siihen, että sauna on paikka, jossa sekä lauletaan että ollaan hiljaa. Seremoniassa tuli myös ihanasti ilmi se, että saunassa on tarkoitus olla yksin ja yhdessä, Pelliccioni kertoo.
Kokemus oli niin vahva, että Pelliccioni ilmoittautui samoin tein perinnesaunottajakoulutukseen. Nyt hän on toiminut kaksi vuotta perinnesaunottajana kuvitus- ja kirjoitustöiden töiden lisäksi.
Kun Pelliccioni työskentelee saunottajana, hän käyttää nimeä Sauna-Kaisa.
Itämerensuomalainen saunaperinne on jo tuhansia vuosia vanha. Lähes jokaiselta mantereelta löytyy oma hikoilukulttuurinsa. Saunaperinteet liittyvät usein syntymään, kuolemaan ja parantamiseen – näin myös Suomessa.
– Minäkin teen perinnesaunottajana hoitavaa vihdontaa. Hoito on tosi lempeää, se rentouttaa ja voi auttaa kivuissa. Moni ihminen on käynyt vihdottavana ennen tai jälkeen leikkauksen, Pelliccioni kertoo.
Suomessa käytetään eniten koivuvihtaa. Vihdan voi tehdä myös esimerkiksi pihlajasta, katajasta ja mustaherukan- tai syreeninoksista.
Saunalaulut ovat osa suomalaista saunaperinnettä
Saunaseremoniat liittyivät maatalousyhteiskunnassa vuoden kiertoon ja ihmisten elinkaaren vaiheisiin.
– Kekrisauna on ollut saunaseremonioista tärkein. Se on liittynyt sadonkorjuuseen ja pimeyteen laskeutumiseen. Silloin on myös erityisesti muisteltu esivanhempia.
Suomalaiseen saunaan on kuulunut myös laulaminen. Saunaan liittyviä runolauluja ja loitsuja on kansanrunousperinteessämme paljon. Ne noudattavat yleensä perinteistä kalevalamittaa. Saunalauluilla on toivottu turvaa synnyttämiseen, pyydetty apua sairaudesta parantumiseen sekä puhuteltu löylyn väkeä.
Saunalauluissa neuvotaan, millaisista puista saa parhaat löylyt tai kuinka lempeä nostatetaan.
– Meillä on todella paljon saunalauluja, joilla on kutsuttu lempeä. Lisäksi rakkautta toivovaa tyttöä on saatettu ensin vihtoa tietyllä vihdalla ja myöhemmin samalla vihdalla on vihdottu hänen rakkautensa kohdetta. Hikeä on pidetty maagisena aineena, ja on ajateltu, että kun kahden ihmisen hiki sekoittuu, se yhdistää heidät toisiinsa.
Katolle heitetyn vihdan suunnasta saatettiin ennustaa, mistä suunnasta kosija saapuisi.
Monissa saunalauluissa on toistunut sanapari pyhät kipunat tai pyhät saastat. Pyhä-sanalla on perinteisesti viitattu tuntemattomaan.
Perinnesaunottajat tuovat saunaperinteet nykypäivään
Perinnesaunottajat uusintavat ja elävöittävät saunaperinteitä, myös saunalauluja. Osa perinteistä saa jäädä menneisyyteen.
– Esimerkiksi joissain runoissa laulettiin vain pojista, mutta itse vaihdan tilalle sanan lapsi. Perinteisissä lauluissa on mukana myös kristillisiä hahmoja kuten Maaria. Minä käytän vanhempaan perinteeseen viittaavaa Maamo maan emosta.
Sanna Pelliccionin omissa saunalauluissa toistuvat usein tietyt teemat.
– Elämme nyt sotaisaa ja hurjaa maailmanaikaa, joten omissa lauluissani kutsutaan yhteisöllisyyttä ja rauhaa.
Kesän alussa Pelliccionilta ilmestyi kirja Saunan sylissä – kaikuja perinnesaunasta (Aviadore 2026), jonne hän on kerännyt ja kirjoittanut saunalauluja. Kaikkien kirjaan koottujen laulujen tausta on Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa.
Kirja on myös Pelliccionin kuvittama.
Sanna Pelliccioni on koonnut kirjoittanut Saunan sylissä – kaikuja perinnesaunasta -kirjaan saunalauluja. Kuva on kirjan kuvitusta.
Vihtana voi käyttää katajan, pihlajan tai sireenin oksia
Nykyään saunassa käytetään yleisimmin koivuvihtaa. Koivu on perinteisesti ollut uusien alkujen ja hedelmällisyyden puu.
– Lisäksi on ajateltu, että koivu avaa sydäntä ja auttaa kohtaamaan muut ilman arvostelua.
Katajavihdalla on ajettu pois sairauksia, pahaa silmää ja kateutta. Vihdoissa on käytetty myös vuodenaikoihin liittyviä kasveja. Kesän alussa vihta saatettiin tehdä syreeninoksista, keskikesällä mustaherukan oksista.
Kun Pelliccioni tekee ryhmäsaunotuksia, hän käyttää yhtenä vihtana pihlajavihtaa.
– Pihlajan sanotaan yhdistävän ryhmää ja lisäävän yhteisöllisyyttä. Pihlaja on myös rakkauden ja lemmen puu.
Perinnesaunottajakoulutuksen aikana Pelliccionille selvisi, ettei hän olekaan suvun ensimmäinen saunottaja. Hänen isomummunsa Liisa Tuohino työskenteli aikoinaan saunassa ruumiinpesijänä Haapavedellä.
– Kuljen siis tavallaan esiäitieni polkuja.
Sanna Pelliccionin ja Gabriela Ariana Saunan sylissä -näyttely 3.7.–2.8.2026 Kemiönsaaressa, Kulttuurikeskus KUBU:ssa Smedskullantie 3.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Haapa kuuntelee huolet ja mänty sulkee portin kuolleiden maailmaan – tällaisia uskomuksia suomalaiset ovat liittäneet tuttuihin puihin
Hyvä elämäReetta Rannan Pyhät puut -kirja nostaa esiin unohtuneet uskomukset ja rituaalit, joissa puut merkitsivät suojelijoita ja yhteyksiä näkymättömään maailmaan. ”Suomalaisten kirkko on metsä.”
