Oman arvionsa mukaan Tauno Hammar on lahjoittanut hyväntekeväisyyteen yhteensä 1,5 miljoonaa markkaa eli noin 400 000 euroa.
Senioritalon hyväntekijä Tauno Hammar, 94, kiittää Suomen hoitajia laulaen – ”Hoitajia ei ole paljon muistettu missään”
Neljä vuosikymmentä hyväntekeväisyyttä tehnyt Tauno Hammar suunnittelee Suomen hoitajille järjestettävää hyväntekeväisyyskeräystä.
Hyväntekijä Tauno Hammarille, 94, koronavuosi on tuonut kiirettä. Tapaamme Lauttasaaren senioritalon huoneistossa, jonka parvekkeelta avautuu Itämeri. Seiniä koristavat perhekuvat, palkinnot ja kunniakirjat. Hammar istuu työpöytänsä ääressä, meneillään on kolmannen elämänkerrallisen kirjan kirjoitusurakka.
– Harrastelu on kiihtynyt koronavuoden aikana, se on todella kiihtynyt! Tekemistä on riittänyt kirjojen parissa niin paljon, etten ole paljoa ehtinyt muiden kanssa seurustelemaan, hän toteaa.
Tekeillä on muistelukirja Auttamisen kerjäläinen, jonka on määrä valmistua syksyllä. Se on osa omakustanteisten muistelukirjojen sarjaa, joiden tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen. Esikoiskirjan tuoton Hammar on kerännyt Uudelle lastensairaalalle ja Filippiinien tulvan uhreille, toisen kirjan tuotolla remontoitiin Lauttasaaren senioritalon Taunon saunaksi nimetty sauna.
Vuosilukuja Hammarin ei tarvitse tarkistella.
– Kaukomuistini on mahdoton, minä vain kirjoitan. Muistan kaikki mahdolliset tapahtumat. Aloitin 5-vuotiaasta, alusta, ja lähden siitä eteenpäin. Näitä tarinoita riittää.
Tauno Hammar on kirjoittanut kaksi omaelämäkerrallista kirjaa. Kolmas on tekeillä.
Kirjojen sivuilta löytyy kuvia suvusta, kodeista ja elämän tapahtumista, joista yksi suurimmista lienee vuoden jakso ilmasuojelupuolustuksessa. 16-vuotias Hammar oli sammutustöissä, kun Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä vuonna 1944. Helsingin suurpommitukset olivat seurausta toteutumattomista rauhanehdoista.
– Siihen aikaan jännitys oli tietysti kova, että joutuuko pommin kohdalle. Mutta ei siellä aina ehtinyt ajattelemaan näitä, aika oli niin totaalista. Tärkeintä on, että silloin kasvoin itsenäiseksi, itse toimeen tulevaksi mieheksi. Raha ei tahtonut aina riittää, mutta opin käyttämään sitä niin, että se riittää.
Jatkosodan jälkeen taloudellinen tilanne oli tiukka. Tilanne tasoittui vuonna 1960 Hammarin päästessä osakkaaksi veljensä elintarvikeliikkeeseen.
– Tein neljä vuotta kahta työtä. Kun pääsin veljeni liikkeeseen töihin, elin kädestä suuhun, kuten sanotaan. Kaikki raha, mikä tuli, myös meni. Veljeni antoi minulle niin hyvän palkankorotuksen, että tilanteeni alkoi tasoittua. Siitä alkoi nousuni ylöspäin.
Olen valmis lahjoittamaan koko kolmannen kirjani tuoton Suomen hoitajien hyväksi
Hammar kertoo, että koronapandemia on ollut osasyy uuden kirjan syntymiselle. Hänen mukaansa hoitajien muistaminen olisi paikallaan.
– Olen valmis lahjoittamaan koko kolmannen kirjani tuoton Suomen hoitajien hyväksi kiitokseksi siitä hyvästä, mitä he ovat korona-aikana tehneet. Ainahan he ovat meitä hyvin hoitaneet, myös pandemian ulkopuolella. Tämän vuoksi olen tehnyt hoitajille myös laulun. Olisi hienoa, että hoitajat tietäisivät, että tällainen on heille tehty. Haluan kiittää heitä.
Kun koronapandemia pitkittyi, mediassa nostettiin esiin hoitajien työturvallisuus ja jaksaminen. Hammar etsii keinoja järjestää keräys hoitajille.
– Hoitajia ei ole paljon muistettu missään. Siksi olen lähettänyt laulun sanat muun muassa ammattiliitto Tehylle. Haluaisin, että joku taho ottaisi asian omakseen. Itse toimin tässä vain ajatuksen priimusmoottorina, alullepanijana, hän sanoo.
Tauno Hammar on Suomen Lions-liitto ry:n kunniajäsen ja saanut liiton korkeimman kansainvälisen tunnustuksen Ambassador of good will. Neljäkymmentä vuotta rahaa kerännyt Hammar tietää, miten keräyksen voisi toteuttaa.
– On olemassa sellainen keräysmuoto kuin lahjoita 5 euroa tai enempi. Jokin järjestö voisi tehdä työn ja hoitajille voitaisiin näin järjestää keräys. Kerätty raha voisi olla virkistystä varten, tai se voisi auttaa sellaisia hoitajia, jotka ovat taloudellisessa ahdingossa.
Tunnelma on Lauttasaaren senioritalossa miehen mukaan vapautunut, sillä rokotukset ovat jo kaikilla kunnossa. Lapset ja lapsenlapset saavat myös vierailla pidempään.
– Minulla ei ole ollut vaikeuksia koronan kanssa. Mutta hoitajat ovat täällä hyviä, ei niitä voi yhtään moittia. Rehellisiä ja auttavia. Minä annan 10 pistettä koko henkilökunnalle.
Tauno Hammar asuu Lauttasaaren senioritalossa. Parvekkeelta on merinäköala.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
