Seurakuntien nuoret kiusaavat – siinä missä muutkin
Isostoimintaan osallistuu vuosittain enemmän tyttöjä kuin poikia. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun. Kuva: Kirkon kuvapankki / Oulun seurakunnat / Sanna Krook

Isostoimintaan osallistuu vuosittain enemmän tyttöjä kuin poikia. Kuvan henkilöt eivät liity juttuun. Kuva: Kirkon kuvapankki / Oulun seurakunnat / Sanna Krook

Seurakuntien nuoret kiusaavat – siinä missä muutkin

Rippikoulu voi olla isosen painajainen, jos samalle leirille päätyy myös kiusaaja. Malmilla tilanne pyritään estämään kysymällä kiusaajan nimeä.

Rippikouluun ilmoittautuessa yleensä kysytään, kenen kanssa haluaisi samalle leirille. Malmin seurakunnan isosilla kysymys on päinvastainen: ”Kenen toisen isosen kanssa en mielelläni lähtisi isoseksi?”

Malmin seurakunnan pastori Aino Poutanen avaa kysymyksen taustaa: ”Joskus on ollut sellaisia kiusallisia tilanteita, että samaan isosryhmään on sattunut koulukiusattu ja -kiusaaja samasta koulusta. Jos tällaisen tiedon saisi tietää etukäteen, nuoret voitaisiin sijoittaa eri ryhmiin.”

Hänen mukaansa tällaisia tilanteita on ollut pari kertaa. Viime kesänä kävi näin ja sen vuoksi tämän vuoden rippileirien isosten hakukaavakkeeseen on lisätty tämä kysymys.

Poutasen mukaan kaavakkeita nuorille jaettaessa avataan, että ei tarvitse keksimällä keksiä ihmistä, kenen kanssa ei tule toimeen.
 

Soittokierros neljään muuhun pääkaupunkiseudun seurakuntaan paljastaa, että Malmin kiusaamistapaus ei ole ainutlaatuinen."


Ala-asteen kiusaaminen voi jatkua rippikoulussa

Leiriviikko kiusaajan kanssa voi olla todella ikävä. Poutanen arvelee, että kiusaajan läsnäolo saattaa vaikeuttaa heittäytymistä esimerkiksi rippikoulun sketseihin.

Kiusaaja voi saada sketseistä aiheen härnäämiseen. Siksi kiusattu voi olla normaalia pahemmin lukossa leirin ajan.

”Kiusattu voi pelätä, että kiusaaja alkaa levittää hänestä paikkansa pitämätöntä juttua”, kuvailee Poutanen.

Kiusaamistapauksen ei tarvitse olla edes kovin tuore. Ala-asteen pahat kokemukset voivat herätä henkiin rippileirillä.

Poutasen mukaan kiusaajan nimeä kysytään kaavakkeessa ensimmäistä kertaa. Tämän vuoden kokemusten perusteella päätetään, pysyykö kysymys kaavakkeessa myös ensi vuonna.

Isoshakukaavakkeet palautetaan tänä vuonna poikkeuksellisesti henkilökohtaisesti nuorisotyönohjaajille. Näin tieto kiusaamisesta ei vuoda muille nuorille.

Kiusaamista myös muissa seurakunnissa

Soittokierros neljään muuhun pääkaupunkiseudun seurakuntaan paljastaa, että Malmin kiusaamistapaus ei ole ainutlaatuinen.

Rekolan seurakunnassa ilmeni jokin aika sitten kiusaamistapaus rippikoulun jälkeisessä nuorten toiminnassa. Tikkurilan ja Mikaelin seurakunnista puolestaan myönnetään, että rippikoululaisten välillä on esiintynyt kiusaamista useamman kerran.
 

Etenkin sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista on vaikea havaita."


Malmin tapauksen tavoin myös Rekolassa kiusaaminen sai alkunsa seurakunnan toiminnan ulkopuolella. Vanhat kaunat tulivat kuitenkin esiin seurakunnan toiminnassa.

Haastatellut nuorisotyönohjaajat myöntävät, että kaikki kiusaamistapaukset eivät välttämättä tule ilmi työntekijöille. Etenkin sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista on vaikea havaita.

Seurakunnista kuitenkin vakuutetaan, että kiusaamisen suhteen vallitsee nollatoleranssi. Kaikki ilmi tulleet kiusaamistilanteet pyritään selvittämään.

Isostoiminta houkuttelee tyttöjä

Isoskoulutuksen suosio on pysynyt hyvin tasaisena koko 2010-luvun ajan. Toimintaan osallistui Helsingin ja Espoon hiippakunnissa yli 4 500 nuorta vuonna 2014. Heistä reilusti yli puolet oli tyttöjä.

Suurin osa koulutukseen osallistuneista myös lähti rippikouluun isoseksi. Kaksi vuotta sitten yli 70 % koulutukseen osallistuneista toimi myös isosena rippikoulussa.

Aino Poutasen mukaan rippikouluihin pyritään valitsemaan isosiksi tasaisesti tyttöjä ja poikia, 9.-luokkalaisia, lukiolaisia sekä ammattikoululaisia.

”Seurusteleva pari pyritään laittamaan eri leireille. Voi olla vaikea keskittyä olennaiseen, jos on vasta tavannut ja hirveän ihastunut”, toteaa Poutanen.

Myöskään sisarukset tai parhaat kaverit eivät yleensä pääse isosiksi samaan rippikouluun. Sisaruksen voi olla vaikea päästä irti veljen tai siskon roolistaan. 

Parhailla kavereilla voi puolestaan jäädä jokin puoli persoonasta piiloon etenkin, jos toinen kavereista on hallitseva.

Nämä syyt aiheuttavat kiusaamista

Kiusaamisen vaikuttimet ovat pysyneet vuosikymmenestä toiseen samanlaisina. Kuvan nuoret eivät liity juttuun. Kuva: Kirkon kuvapankki / Jouko Suikkari

Kiusaamisen syyt ovat pohjimmiltaan kaikkialla samanlaisia. Päivi Hamarus tiivistää Jyväskylän yliopistoon tekemässään väitöskirjassa kiusaamisen vaikuttimet: pelko, vallanhalu, syyllisyys ja häpeä.

Erilaisuus saa aikaan pelkoa. Mitä kiihkeämmin halutaan yhdenmukaisuutta ja erojen poistamista, sitä uhkaavammalta erilaisuus vaikuttaa.

Helpoiten kiusaajaryhmä pääsee erilaisuudesta eroon sulkemalla erilaisen ihmisen ryhmän ulkopuolelle.

Toisaalta kiusaamiseen ajaa vallan halu. Koko kiusaajaryhmän valtarakenne perustuu kiusaamiselle. Jos et ole kiusaajan puolella, joudut itsekin kiusatuksi.

Kiusaamisessa on kyse myös erilaisuuden häpeämisestä: kiusattu ei uskalla kertoa kiusaamisesta, sillä kiusatuksi tuleminen tuottaa häpeää. Toisaalta kiusaamista sivusta seuraavat kokevat syyllisyyttä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: