Taivaan tähden: Silminnäkijä

Taivaan tähden: Silminnäkijä

"Itse askarreltu elämäntehtävä saattaa olla pakkopaita, joka estää minua heittäytymästä siihen, mikä tekee tuloaan."

Entä jos kirkkoa katsoo kuin toimintakertomusta. Palauttaako se mieleen vain sen, mitä kaikkea tehtiin, vai kertooko se, mikä muuttui? Mitä mistäkin virheestä opittiin? Mikä maailmassa on toisin Kristuksen jälkeen kuin ennen häntä?

Ennen Jeesuksen tuloa rannalle yksikään kala ei uinut verkkoon. Näin kerrotaan ensi sunnuntain evankeliumissa. Hänen saavuttuaan paikalle verkko tuli niin täyteen, etteivät pojat jaksaneet vetää sitä ylös.

Miten se näkyy toimintakertomuksessa? Suostuinko heittämään verkon eri puolelle venettä kuin itse parhaaksi näin? Tunnistinko kalojen painon? Pyysinkö toisia apuun? Paistoinko kalat itse vai annoinko Kristuksen tarjota?

Itse askarreltu elämäntehtävä saattaa olla pakkopaita, joka estää minua heittäytymästä siihen, mikä tekee tuloaan. Toimintakausi on Kristuksen kirkossa korkeintaan päivän mittainen. Jos mikään ei ole illalla toisin, toimintakertomusta on turha täydentää.

Kristitty on silminnäkijä. Hän ei todista totuuksien historiallisuutta, hän todistaa elämän merkitystä. Hän todistaa muutosta, joka tapahtuu jonkun elämässä juuri tänään. Itse asiassa hän itse on muutos. Hänen lähimpiensä maailma on toinen hänen kanssaan kuin ilman häntä.

Muutokset syntyvät tekemällä toisin. Kun ei tiedä parasta tapaa, pitää kokeilla. Siitä seuraa virheitä. Olennaista on raportoida omasta osuudestaan, olla pidättelemättä muutosvoimaa.

23.4.

Ylösnousseen todistajia

Jaa tämä artikkeli:

Minuutissa mystikoksi

Villi city