Sininauhaliitto on huolissaan siitä, miten esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmaiset saavat palveluita sote-uudistuksen toteutuessa.

Ajankohtaista

Sininauhaliitto: Sote-palveluiden suurkuluttajat kärsivät sote-uudistuksessa

Pieni osa väestöstä aiheuttaa ison osan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuluista. Heitä hyödyttäisi enemmän perusteellinen hoito kuin valinnanmahdollisuuksien suuri määrä.

30.03.2017 09:30
Hanna Antila
Milla Takala/Lehtikuva

Sininauhaliitto pelkää, että päihde- ja mielenterveysongelmaiset, monisairaat, vammaiset ja lastensuojelun asiakkaat jäävät sote-uudistuksessa jalkoihin ja valinnanvapauden ulkopuolelle. Liiton mielestä valinnanvapauden lisääminen on periaatteessa kannatettava tavoite, mutta pitää muistaa, että kaikilla ei ole hyviä edellytyksiä tehdä valintoja.

– Valinnanvapautta koskevassa lakiesityksessä on määritetty huonosti, mitä valinnanvapaus tarkoittaa ja mitä se tarkoittaa päihde- ja mielenterveyspalveluille. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hajautumassa ja uudistusta tehdään nyt terveyspalveluvetoisesti. Sosiaalityö on pimennossa, sanoo Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Teemu Tiensuu.

Sininauhaliitto muistuttaa, että kymmenesosa väestöstä aiheuttaa valtaosan sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksista. Sininauhaliiton ja sen jäsenyhteisöjen työalaan kuuluvat esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmaisten ja asunnottomien parissa tehtävä työ.

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hajautumassa ja uudistusta tehdään nyt terveyspalveluvetoisesti.

Apua on vaikea saada ja hakea

Teemu Tiensuu suhtautuu skeptisesti siihen, että sote-uudistuksella saavutettaisiin säästöjä, varsinkin jos eniten sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevat eivät tulevaisuudessakaan saa kunnollista apua ajoissa.

– Siitähän on tutkimuksiakin, että huumeidenkäyttäjän auttamiseksi sijoitettu euro tuottaa 5–7 euroa takaisin, Tiensuu muistuttaa.

Palvelut eivät toimi nytkään kuten pitäisi. Esimerkiksi päihdeongelmaiset saavat kokea olevansa ei-toivottuja henkilöitä.

– Kysymys voi joskus olla siitä, että on edellisellä kerralla käyttäytynyt huonosti. Mutta erityisesti huumeidenkäyttäjät kokevat, että stigma on vahva.

Toisaalta ongelma on myös toisessa päässä. Avun hakemisen kynnys on korkea ja kun sitä lopulta uskaltaa hakea, ongelmavyyhti on laaja.

– Monilla voi olla kova viranomaispelko ja on vaikea tulla hakemaan apua. Siihen on erilaisia syitä. Usein ongelmat ovat ylisukupolvisia ja voi olla, että ei ole osattu nähdä esimerkiksi lastensuojelua kumppanina. Apua haetaan vasta sitten, kun on ihan pakko.

Isot palveluntuottajat vahvoilla, järjestöt pulassa

Toinen Sininauhaliiton huolenaihe liittyy siihen, ketkä sosiaali- ja terveyspalveluita jatkossa tuottavat ja millä ehdoilla. Sininauhaliittoon kuuluu järjestöjä, jotka tuottavat sekä maakuntien vastuulle siirtyviä sosiaali- ja terveyspalveluita että kuntien vastuulle jääviä syrjäytymistä ehkäiseviä ja terveyttä tukevia toimintamuotoja. Näitä ovat esimerkiksi päiväkeskukset. Voi olla, että tulevaisuudessa järjestöt joutuvat jättämään jonkun toimintamuodon kokonaan pois.

Teemu Tiensuun mukaan se on epävarmaa, onko pienillä yrityksillä tai järjestöillä enää sijaa tarjouskilpailuissa vai voivatko niissä pärjätä vain suuret yritykset. Näin voi käydä, jos maakunnat päättävät, että palveluntarjoajan liikevaihdon on ylitettävä tietty taso.

– Olen lukenut ja kuullut, kuinka valtakunnanpoliitikot sanovat, että järjestöjen rooli turvataan jatkossa, mutta en tiedä, miten se tapahtuu.

– Miten se sitten pitäisi huomioida lainsäädännössä, se on hankala sanoa. Nyt hankintalaissa voidaan painottaa esimerkiksi paikallisuutta. Se taas voi olla hyvä silloin kun kilpailutetaan vaikka vammaisten tai vanhusten asumispalveluita, etteivät he joudu muuttamaan.

Hallitus julkisti joulukuussa lakiluonnoksen siitä, miten asiakas voi valita palveluja valinnanvapauden piirissä olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Lausuntojen jättäminen valinnanvapauslakiin päättyi tiistaina 28.3.

Tällä viikolla julkaistiin myös sosiaali- ja terveysjohtajille tehty kysely, jonka mukaan 47 prosenttia heistä ei usko sote-uudistuksen vähentävän eriarvoisuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa.