Jatkossa seurakunnat voivat päättää, kerätäänkö niissä kolehti Kansanlähetyksen ja Sleyn työlle. Kuvalähteet: Finna.fi ja istock.
Sley ja Kansanlähetys menettävät viralliset kolehtipyhänsä – taustalla joidenkin Helsingin seurakuntien tyytymättömyys järjestöjen toimintaan
Muutosta esittäneen Martina Harms-Aallon mukaan monien oikeustajua on häirinnyt kolehtien määrääminen lähetystyön perussopimusta rikkoneille järjestöille.
Seurakuntien päiväjumalanpalveluksissa vuonna 2026 kerättävät kolehdit Kansanlähetyksen ja Sleyn työlle muuttuvat virallisesta kolehdista suosituskolehdiksi, jonka keräämisestä seurakunnat päättävät itsenäisesti. Asiasta päätettiin Kirkkohallituksen täysistunnossa 27. elokuuta.
Päätöksen pohjaesityksessä esitettiin kaikille lähetystyön perussopimuksen solmineille järjestöille yhtä virallista kolehtia tähänastisen käytännön mukaisesti, mutta edustaja Martina Harms-Aalto teki vastaesityksen, joka voitti äänin 6–4. Muutos virallisesta kolehdista suosituskolehdiksi koskee Kansanlähetyksen työlle kerättävää kolehtia 20. kesäkuuta 2026 sekä Sleyn työlle kerättävää kolehtia 2. elokuuta 2026.
Vastaesityksen tehnyt Harms-Aalto on Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston jäsen, Johanneksen seurakunnan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja ja kirkolliskokousedustaja. Kirkolliskokouksen täysistunnossa hän edustaa ruotsinkielistä Porvoon hiippakuntaa.
– Useat seurakunnat ja Helsingin hiippakuntavaltuutetut ovat vedonneet kirkkohallituksen täysistuntoon aikaisemman kolehtikäytännön muuttamisen puolesta. Monen oikeustajua häiritsee se, että kolehteja on määrätty myös järjestöille, jotka ovat rikkoneet lähetystyön perussopimusta, Harms-Aalto perustelee.
Martina Harms-Aalto haluaa vahvistaa seurakuntien itsemääräämisoikeutta kolehtikohteiden valinnassa. Kuva: Helsingin seurakuntayhtymä.
Aikaisemmin esimerkiksi helsinkiläiset Lauttasaaren ja Paavalin seurakunnat ovat protestoineet Kirkkohallituksen määräämiä kolehtikohteita. Helsingin hiippakuntavaltuusto ei ole ottanut kantaa kolehtikohteiden määräämiseen.
Piispainkokous totesi lokakuussa 2023, että Sley ja Kansanlähetys olivat tehneet sopimusrikkomuksen, kun niiden työntekijöitä vihittiin papeiksi Inkerin kirkossa saman vuoden syyskuussa. Näin järjestöjen työntekijät välttivät osallistumasta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappisvihkimykseen, jossa vihitään samaan aikaan naispuolisia pappeja.
Mikkelin hiippakuntaa edustava Vuokko Vänskä jätti täysistunnon päätökseen eriävän mielipiteen. Vänskä on kirkolliskokousedustaja ja toimii Lahdessa seurakunnan luottamushenkilönä. Hän mainitsee olleensa 20 vuotta Japanissa lähetystyössä Kansanlähetyksen kautta.
– Päätös oli ikävää kirkkopoliittista taistelua, jossa varsinainen lähetystyö jäi sivuun. Minusta meidän tulisi kirkossamme siunata toistemme työtä. On hyvä muistaa, että niin pitkän historian omaava SLEY kuin dynaaminen Kansanlähetys ovat edelleen kirkkomme virallisia lähetysjärjestöjä, Vänskä sanoo.
Vänskän mukaan virallinen kolehtipyhä on kummallekin järjestölle taloudellisesti merkittävä. Viime vuonna Kansanlähetyksen kolehtipyhä tuotti noin 120 000 euroa ja Sleyn kolehtipyhän tuotto oli noin 55 000 euroa. Vänskä kiinnittää huomiota siihen, että kirkon virallisiin kolehtipyhiin panostetaan monella tavalla: valmistamalla materiaaleja, sopimalla seurakuntiin järjestön työntekijöitä messun saarnaajiksi sekä järjestämällä lähetystilaisuuksia ja kirkkokahveja.
– Tämän tuen puuttuminen aiheuttaa loven lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan. Päätös on väärin myös monia uskollisia seurakuntalaisia kohtaan. Esimerkiksi moni Kansanlähetyksen ystävä kantaa vastuuta omassa seurakunnassaan luottamushenkilönä ja muilla tavoin.
Vuokko Vänskä luonnehtii Kirkkohallituksen täysistunnon päätöstä iskuksi lähetyksen ystävien sydämeen. Kuva: Vuokko Vänskän albumi.
Vänskä korostaa, että seurakunnat voivat jatkossakin kerätä Sleylle ja Kansanlähetykselle kolehteja ja solmia nimikkosopimuksia niiden kanssa. Myös Martina Harms-Aalto nostaa esiin sen, että seurakunnat voivat niin päättäessään kerätä kolehtia näiden järjestöjen työlle.
Martina Harms-Aallon mielestä nyt tehty päätös vahvistaa seurakuntien itsemääräämisoikeutta kolehtikohteiden valinnassa.
– Nostan mielelläni esiin Porvoon hiippakunnan toisenlaista käytäntöä, jossa ilmoitetaan avustuskelpoiset järjestöt ja seurakunnat päättävät itse kolehtipyhistä. Tämä voisi olla harkitsemisen arvoista myös suomenkielisellä puolella.
Lista Kirkkohallituksen täysistunnon hyväksymistä suomenkielisistä vuoden 2026 päiväjumalanpalvelusten kolehtikohteista löytyy kirkon nettisivulta Kirkkokolehdit ja lista Porvoon hiippakunnan kolehdeista sivulta Kollekter.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Lauttasaaren seurakunta ja Paavalin seurakunta protestoivat Kirkkohallituksen valitsemia kolehtikohteita vastaan, vetoavat yhdenvertaisuusnäkökulmiin
AjankohtaistaSeurakunnat eivät haluaisi kerätä kolehtia neljälle järjestölle, jotka ovat Kirkkohallituksen hyväksymiä kolehdin saajia.
