Viisi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon järjestöissä työskentelevää miestä vihittiin papeiksi Inkerin kirkossa Pietarissa 3. syyskuuta. Kuvakaappaus Pietarin Pyhän Marian kirkon Youtube-kanavalta 25.10.2023.
Kaksi lähetysjärjestöä on rikkonut kirkon lähetystyön perussopimusta – taustalla pappisvihkimykset Inkerin kirkossa Pietarissa
Piispainkokous käynnistää kuulemismenettelyn Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle ja Suomen Evankelisluterilaiselle Kansanlähetykselle.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous on päättänyt käynnistää kuulemismenettelyn kahdelle kirkon kanssa sopimuksen tehneelle lähetysjärjestölle. Kuulemisen taustalla on sopimusrikkomus, koska järjestöjen työntekijöitä vihittiin syyskuussa Inkerin kirkon papeiksi Pietarissa.
Piispainkokous pidettiin tiistaina 24.10. Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysjärjestöjen kanssa käymien ohjauskeskustelujen raportit. Kirkolla on lähetystyön perussopimus kahdeksan lähetysjärjestön kanssa. Vuosittain käytävissä ohjauskeskusteluissa käydään läpi kirkon lähetyksen Yhteinen todistus -peruslinjauksen ja kirkon lähetystehtävän toteutumista sopijajärjestön toiminnassa.
Tämän syksyn ohjauskeskusteluissa nousi esiin kolme teemaa: perussopimuksen ja ohjauskeskustelujen suhde seurakuntayhtymien ja seurakuntien toimintaan, lähetystyön taloudelliset haasteet seurakunnissa ja järjestöissä sekä kolmantena virkakysymys eli kysymys pappeudesta ja sukupuolesta.
Sopijajärjestön velvollisuutena on noudattaa omassa toiminnassaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusta ja päätöksiä sekä toteuttaa kirkon hyväksymää lähetyksen Yhteinen todistus -asiakirjan peruslinjausta ja sen toimintaperiaatteita. Piispainkokous totesi, että kirkon kahdeksasta lähetysjärjestöstä Suomen Lähetysseura, Suomen Pipliaseura, Medialähetys Sanansaattajat, Lähetysyhdistys Kylväjä, Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland ja Evankelinen lähetysyhdistys ELY ovat tarkastelukaudella noudattaneet asiakirjassa esitettyjä toimintaperiaatteita ja lähetystyön perussopimusta.
Pappisvihkimys liittyi naisten pappeuden vastustamiseen
Sen sijaan piispainkokous totesi, että Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (SLEY) ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) ovat tehneet sopimusrikkomuksen. Ne ovat Inkerin kirkossa Pietarissa 3. syyskuuta tapahtuneen pappisvihkimyksen myötä rikkoneet Yhteinen todistus -asiakirjan toimintaperiaatetta, jonka mukaan järjestöt eivät saa aiheuttaa toiminnallaan haittaa yhteistyössä. Ne ovat rikkoneet myös sitoumusta tiedottaa piispainkokoukselle, kun ne suunnittelevat omaa toimintaansa koskevia uusia merkittäviä avauksia yhteistyökumppaneiden kanssa.
Ohjauskeskustelut käyneen työryhmän mukaan Inkerin kirkossa syyskuussa tapahtunut pappisvihkimys on aiheuttanut haittaa sekä Inkerin evankelis-luterilaisessa kirkossa että Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa.
Piispat valmistautumassa piispainkokoukseen. Mikkelin piispa Mari Parkkinen (kuvassa toinen vasemmalta) vihittiin piispaksi samana päivänä, jolloin naisten pappeutta vastustavien järjestöjen miespuolisia työntekijöitä vihittiin papeiksi Inkerin kirkossa Pietarissa. Kuva Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki.
Järjestöjen miespuolisten pappien pappisvihkimys järjestettiin Pietarissa samana päivänä, kun Mikkelin uusi piispa Mari Parkkinen vihittiin virkaansa Mikkelin tuomiokirkossa.
Taustana pappien vihkimiselle Inkerin kirkon papeiksi on naisten pappeuden vastustaminen. Kyseiset papit eivät voi Suomessa saada erillisvihkimystä, jossa ei olisi naispuolisia pappeja mukana. Käytännössä papit tekevät suurimmaksi osaksi työtään omissa järjestöissään. Inkerin kirkossa Venäjällä tehtävää työtä hankaloittaa Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Pappisvihkimyksen toimitti Inkerin kirkon piispa Ivan Laptev.
Vihkimys on piispainkokouksen mukaan herättänyt arvostelua Inkerin kirkon sisällä ja Suomessa. Se on vaikeuttanut Suomen ja Inkerin kirkon välisiä suhteita johto- ja seurakuntatasolla. Monet seurakunnat Suomessa harkitsevat aiempaa kriittisemmin Inkerin kirkon seurakuntien tukemista, ja Inkerin kirkon seurakunnat ovat huolissaan vihkimyksen kielteisistä vaikutuksista Suomesta saatavaan tukeen.
Lähetysjärjestö voi menettää asemansa, jos korjauksia ei tehdä
Piispainkokous käynnistää kuulemismenettelyn Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle ja Suomen Evankelisluterilaiselle Kansanlähetykselle.
Perussopimuksen mukaisesti piispainkokouksen tulee kuulla lähetysjärjestöä, jos piispainkokous on katsonut, että kirkon lähetysjärjestö ei noudata toiminnassaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustusta ja päätöksiä eikä kirkon hyväksymää lähetyksen peruslinjausta ja sen toimintaperiaatteita. Kuulemista edellyttää myös hallintolaki. Yhdistysten tulee antaa selvitys piispainkokoukselle 30.11. mennessä.
Kuulemisen jälkeen piispainkokous arvioi saamansa selvitykset. Jos sopijajärjestön menettely ei ole merkitykseltään sellainen, että piispainkokouksella on välitön tarve esittää kirkolliskokoukselle, että sopijajärjestö menettää asemansa kirkon lähetysjärjestönä, piispainkokous varaa sopijajärjestölle kohtuullisen ajan korjata sopimuksen vastainen menettelynsä. Käytännössä tämä tarkoittaa 2–4 kuukautta.
Jos piispainkokous tämän jälkeen toteaa, että korjausta ei ole tehty, se voi esittää kirkolliskokoukselle, että sopijajärjestö menettää asemansa kirkon lähetysjärjestönä.
Piispainkokous on aiemmin, vuonna 2017 käsitellyt Sleyn työntekijän Keniassa tapahtunutta pappisvihkimystä. Silloin piispainkokous totesi Sleyn selvityksen riittäneen, mutta edellytti, että kirkon lähetysjärjestönä yhdistys toimii vastedes lähetyksen perussopimuksen mukaisesti ja noudattaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon päätöksiä.
Piispainkokous totesi tuolloin myös, että kirkon päätöksiä ei tule kiertää hakemalla pappisvihkimystä toisesta luterilaisesta kirkosta ja synnyttämällä samalla jännitteitä luterilaisen yhteisön sisällä.
Sley toivoo, ettei yhteistyö katkea
Monien kirkon lähetysjärjestöjen taloustilanne nyt heikko. Piispainkokouksen kuulemismenettelyyn joutuva Kansanlähetys joutuu tänä syksynä käymiensä muutosneuvottelujen jälkeen irtisanomaan 13 työntekijäänsä. Myös Suomen Lähetysseuralla on käynnissä muutosneuvottelut.
Suhtautuminen naisten pappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin on vaikuttanut myös arvokonservatiivisten lähetysjärjestöjen seurakunnilta saamaan talousarviotukeen. Esimerkiksi Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti maaliskuussa lakkauttaa tuen neljälle lähetysjärjestölle. Kansanlähetys on valittanut asiasta hallinto-oikeuteen. Helsingissä linja on ollut sama, mutta asiasta keskustellaan jälleen tämän viikon torstain kirkkovaltuustossa. Vantaalla tukea on viime vuosina myönnetty kaikille järjestöille.
Sley on ehtinyt ottaa piispainkokouksen päätökseen jo kantaa verkkosivuillaan.
”Sekä Inkerin kirkko että Suomen evankelis-luterilainen kirkko ovat meille tärkeitä yhteistyökumppaneita ja haluamme toimia rakentavasti molemmissa kirkoissa. Toivomme, että hyvä yhteistyö kummankin kanssa voi jatkua myös tulevaisuudessa”, Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä kirjoittaa.
Hän kertoo järjestön ottavan piispainkokouksen kuulemisen vakavasti ja olevan valmis neuvottelemaan asiasta. Hän pyytää rukoilemaan kaikkien osapuolien puolesta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Ukrainan sota on vaikuttanut myös yhteydenpitoon ystävyysseurakuntien kanssa – suomalaisten tuki on ollut merkittävä monelle Inkerin kirkon seurakunnalle
AjankohtaistaMyös osalla pääkaupunkiseudun seurakunnista on ollut ystävyysseurakunta Venäjällä. Nyt yhteistyö on jäänyt tai sen kanssa ollaan odottavalla kannalla.
