Teatteriohjaaja Hanna Kirjavainen haluaa ottaa näytelmällään kantaa omaishoitajien tilanteeseen.
Soteorpo-näytelmä kuvaa, miten sairaan läheisen hoitaminen vie voimat
Hanna Kirjavaisen ohjaama näytelmä perustuu Minna Lindgrenin romaaniin, ja se kertoo osin raadollisesti muistisairaan ja omaishoitajan yhteisestä arjesta.
Kun ohjaaja Hanna Kirjavaisen lähiomaisella todettiin kolmisen vuotta sitten Alzheimerin tauti, hän hämmästyi, miten paljon se vaikutti koko perheen elämään. Omaishoitajana toimivan perheenjäsenen arki kuormittui, kun läheisen muistisairaus eteni niin, että hänen persoonansa muuttui ja hän alkoi elää omissa maailmoissaan.
Omakohtaisten kokemustensa vuoksi Kirjavaisen oli helppo tarttua tehtävään, kun näyttelijä Eeva Litmanen ehdotti hänelle näytelmän ohjaamista Minna Lindgrenin kirjoittamasta Soteorpo-romaanista. Näytelmä kertoo muistisairaasta miehestä ja hänen omaishoitajakseen ajautuvasta vaimosta. Heitä näyttelevät Heikki Kujanpää ja Ella Pyhältö.
Näytelmää sävyttää musta huumori
Soteorvossa on kaksi teemaa: muistisairaus ja muistaminen sekä omaishoito ja hoivaaminen, Hanna Kirjavainen kertoo.
Lisäksi hän on halunnut tuoda mukaan muistamisen luonnonilmiönä.
– Urbaani nykyihminen elää monesti kliinisessä ja kohtaamisista etäännytetyssä maailmassa. Voisimmeko oppia jotakin tärkeää luonnosta, joka perustuu juurien ja sienten yhteistoimintaan ja riippuvuuteen? Kirjavainen pohtii.
Näytelmän huumori syntyy elämäntilanteen absurdiudesta.
Minna Lindgrenin kirjat ovat yleensä huumorin sävyttämiä, eikä mustaa huumoria puutu Soteorvostakaan.
– Näytelmän huumori syntyy elämäntilanteen absurdiudesta, siitä, mihin ihminen joutuu ilman kunnon apukeinoja.
– Pyrimme samalla siihen, että läpi koko esityksen ajan kulkee mukana vahva myötätunto sekä muistisairasta että omaishoitajaa kohtaan.
Hanna Kirjavainen pyrkii siihen, että läpi koko esityksen ajan kulkee mukana vahva myötätunto sekä muistisairasta että omaishoitajaa kohtaan.
Omaishoitajan vaativa tehtävä
Hanna Kirjavainen haastatteli näytelmään neljää omaishoitajaa, jotka valittiin Omaishoitajaliiton ja Muistiliiton tekemän kyselyn avulla. Heistä kuvattiin dokumentit, joista Soteorvossa nähdään koskettavia katkelmia.
– Dokumenttiosuudet sisältävät anteeksiantoa ja rakkautta, Kirjavainen kertoo.
– Haastatteluissa tuli esiin se, miten tiukille omaishoitajat joutuvat, kun heidän on toimittava läheisen ihmisen hoivaamisen lisäksi myös tämän vanhempana ja kaitsijana. Monet omaishoitajat kokevat itsensä todella yksinäisiksi ja uupuneiksi. Heidän on pysyttävä vahvoina ja tavallaan kylmetettävä itsensä jaksaakseen vaativassa hoitotehtävässä päivästä toiseen.
Monet omaishoitajat kokevat itsensä todella yksinäisiksi ja uupuneiksi.
Kirjavaisen mukaan omaishoitajilla ei ole yleensä mitään koulutusta tehtävään. Toisin on hänen mukaansa esimerkiksi Tanskassa, jossa heitä kohdellaan työntekijöinä loma- ja muine etuineen.
Soteorpo-näytelmä ottaa näin vahvasti kantaa yhteiskunnallisesti ajankohtaiseen ongelmaan. Teatteri Avoimia ovia johtavan Kirjavaisen mielestä tämä kuuluu tärkeänä osana teatterin tehtäviin.
– Teatteri yrittää peilata yhteiskuntaa uudesta näkökulmasta. Siten demokratia kehittyy. ■
Soteorpo-näytelmän ensi-ilta 8.9. Teatteri Avoimissa ovissa, Itäinen teatterikuja 3 C.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Uusi yhteys syntyy armon ja anteeksiannon kautta – Tuomo Rämön uutuusnäytelmä kuvaa toisistaan etääntyneiden vanhemman ja lapsen kohtaamista
Hyvä elämäMonen läheisen ihmisen menettämisen vuoksi Tuomo Rämö joutui jo nuorena aikuisena pohtimaan kuolemaan liittyviä kysymyksiä. Hänen Taival-näytelmänsä saa miettimään, mitä itse sanoisin läheiselleni, jos saisin uuden mahdollisuuden.
