Tuomo Rämö vie isän ja tyttären välienselvittelyn sukumökille luonnon keskelle.
Uusi yhteys syntyy armon ja anteeksiannon kautta – Tuomo Rämön uutuusnäytelmä kuvaa toisistaan etääntyneiden vanhemman ja lapsen kohtaamista
Monen läheisen ihmisen menettämisen vuoksi Tuomo Rämö joutui jo nuorena aikuisena pohtimaan kuolemaan liittyviä kysymyksiä. Hänen Taival-näytelmänsä saa miettimään, mitä itse sanoisin läheiselleni, jos saisin uuden mahdollisuuden.
Kom-teatterissa rakennetaan metsämaisemaan viittaavia lavasteita. Lavalle tulee myöhemmin myös sukumökki, jossa aikuinen lapsi kohtaa yllättäen vanhempansa. Välit ovat olleet jo pitkään huonot, ja he päätyvät puimaan menneisyyden tapahtumia.
Tuomo Rämön ohjaama ja käsikirjoittama tragikomedia Taival perustuu Stam1na-metalliyhtyeen vuonna 2018 julkaiseman samannimisen albumin lauluteksteihin. Levyn kuolemaan ja menetykseen liittyvät teemat puhuttelivat Rämöä heti levyn ilmestyessä, sillä hän on itse joutunut kokemaan vanhempiensa ja sisaruksensa menehtymisen.
– Tunnen bändin sanoittajan Antti Hyyrysen, johon tutustuin jo nuorena Lappeenrannan harrastajateatterissa. Teimme muutama vuosi sitten yhteistyötä Antin Viimeinen Atlantis -romaanin merkeissä. Nyt tuntui tärkeältä sovittaa draamaksi Taival, ja pyysin Anttia tekemään myös näytelmän musiikin, Rämö kertoo.
Näyttämön tunnelma on kesäisen unenomainen, ja mukana on myös maagisia elementtejä.
– Vakavasta aiheesta huolimatta näytelmä sisältää absurdia huumoria, onhan elämässä paljon koomisia piirteitä. Ne tuovat esitykseen lämpöä ja arkisuutta, erityisesti henkilöiden muistojen kautta, Rämö kuvailee.
Tuomo Rämö muistuttaa, että jokainen vanhempi ja lapsi tekee elämässään virheitä, sillä kukaan ei ole täydellinen.
Vanhemmuus tuo monenlaisia haasteita
Näytelmässä toisistaan etääntyneet vanhempi ja lapsi tutustuvat välienselvittelyn myötä toisiinsa uudelleen. Menneisyydestä nousevat esiin muun muassa erilaiset valinnat, sosiaaliset paineet ja väärinymmärrykset. Kipeitä asioita läpikäydessään he huomaavat, että heillä on kaikesta huolimatta jotain yhteistä ja että toimeen voi tulla, vaikka olisi eri mieltä asioista.
– Näytelmässä on vahva armon ja anteeksiannon ajatus. Mahdollisuus sovintoon ja uuteen alkuun on keskeistä myös kristillisessä ajattelussa. Esitystä voi kuitenkin tulkita monella tavalla, sillä siinä ei esimerkiksi oteta kantaa siihen, onko ihmisellä sielua ja matkaako se kuoleman jälkeen jonnekin, Tuomo Rämö sanoo.
– Samalla jokainen voi miettiä, mitä sanoisi tällaisessa tilanteessa läheiselleen, jos saisi siihen mahdollisuuden. Toivon, että esitys saisi katsojan pysähtymään ja miettimään omia, haastaviakin ihmissuhteitaan.
Mahdollisuus sovintoon ja uuteen alkuun on keskeistä myös kristillisessä ajattelussa.
Taival ei kuvaa suoraan Rämön sukulaisia ja kokemuksia, vaikka hän onkin joutunut käsittelemään läheisten poismenon jälkeen menneisyyttään ja tuntemuksiaan.
– Tässä iässä minua ovat alkaneet kiinnostaa vanhempieni tekemät valinnat, ja yritän ymmärtää niitä. Lapsuudessa esimerkiksi muutimme melko usein, ja nyt harmittaa, etten ikinä kysynyt syytä siihen, Rämö sanoo.
Toisaalta hän on itse isänä törmännyt vanhemmuuden vaikeuteen. Siihen kuuluu tasapainoilu esimerkiksi sen kanssa, miten osaisi kannustaa lasta itsenäistymään ja samalla varoittaa häntä tekemästä tiettyjä asioita.
– Vanhemman ja lapsen elämässä on eri ikävaiheissa monia käännekohtia, ja kaikki ne ovat omalla tavallaan vaativia. Kun tulee ongelmia, asioista pitäisi uskaltaa puhua ajoissa. Pitäisi myös hyväksyä se, että jokainen vanhempi ja lapsi tekee virheitä, sillä kukaan ei ole täydellinen.
Tuomo Rämön Taival-näytelmä nähdään Kom-teatterin uudella näyttämöllä Hakaniemessä.
Kuolema ei tunnu enää niin pelottavalta
Tuomo Rämön näytelmän punaisena lankana on kuoleman ja surun läsnäolo, kaiken lopullisuus. Mitä jäi sanomatta, ja miksi asioista olisi tärkeää puhua ennen kuin on myöhäistä.
Läheistensä poismenon vuoksi Rämö joutui jo nuorena aikuisena pohtimaan kuolemaan liittyviä kysymyksiä. Hän halusi tietää siitä enemmän, minkä vuoksi hän hakeutui vapaaehtoiseksi saattohoitoa tarjoavaan Terhokotiin.
Rämöstä se oli hyvä ja avartava kokemus, mutta ei se silti vastannut kaikkiin olemassaolon kysymyksiin.
– Kuolemasta oli vaikea saada lisää tietoa. Empatia ja ymmärrys kuitenkin kasvoivat, kun sai auttaa ihmisiä tuossa tilanteessa.
– Kuolema ei tunnu myöskään enää niin pelottavalta. Tuntuisi hassulta olla puhumatta siitä, kun se kuitenkin on väistämätöntä. Olen myös huomannut, että suhde edesmenneisiin jatkuu tietyllä tavalla kuoleman jälkeenkin.
Taival-näytelmän kantaesitys 28.1. Kom-teatterissa, Paasivuorenkatu 3. Näytelmän on ohjannut ja käsikirjoittanut Tuomo Rämö. Aikuista lasta esittää Tuuli Paju ja vanhempaa Tommi Eronen. Lisäksi Hanna Raiskinmäki ja Isla Mustanoja esittävät erilaisia hahmoja ja tilanteita vanhemman ja lapsen elämäntaipaleen varrelta.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sairaalapappi Pirjo Kuulan työssä kuolema on läsnä lähes päivittäin – ”On tärkeää päästä sovintoon itsensä, toisten ja Jumalansa kanssa”
Ajankohtaista HengellisyysSairaalapapin mukaan ihmiset ovat arkoja ilmaisemaan hengellisiä tarpeitaan. Siksi hän saattaa kysyä, haluaako potilas rukoushetken tai siunauksen.
