Suomen Lähetysseura sai liki puoli miljoonaa euroa EU-rahaa ihmisoikeustyöhön Nepalissa – yhtenä työkaluna mobiilisovellus
Kuva on otettu haliyoiden päivänä Dadeldhurassa Nepalissa vuonna 2018. Haliya-naisten kylteissä kehotetaan antamaan täysi starttipaketti vapauteille maaorjille, takaamaan heille oikeus opetukseen, terveyteen ja peruspalveluihin, lopettamaan kastiperusteinen syrjintä ja ryhtymään toimenpiteisiin ihmisoikeuksien rikkojia vastaan.

Kuva on otettu haliyoiden päivänä Dadeldhurassa Nepalissa vuonna 2018. Haliya-naisten kylteissä kehotetaan antamaan täysi starttipaketti vapauteille maaorjille, takaamaan heille oikeus opetukseen, terveyteen ja peruspalveluihin, lopettamaan kastiperusteinen syrjintä ja ryhtymään toimenpiteisiin ihmisoikeuksien rikkojia vastaan.

Suomen Lähetysseura sai liki puoli miljoonaa euroa EU-rahaa ihmisoikeustyöhön Nepalissa – yhtenä työkaluna mobiilisovellus

Kolmivuotisessa ihmisoikeushankkeessa pyritään edistämään vapautettujen maaorjien, haliyoiden, ihmisoikeuksia sekä parantamaan vammaisten ja naisten asemaa.

Suomen Lähetysseura on saanut Euroopan unionin Nepalin delegaatiolta historiansa ensimmäisen hankerahoituksen. Raha käytetään ihmisoikeuksien edistämiseen Nepalissa. Hankebudjetti on suuruudeltaan 463 900 euroa.

Kolmivuotisessa ihmisoikeushankkeessa pyritään edistämään vapautettujen maaorjien, haliyoiden, ihmisoikeuksia. Haliyat ovat Nepalissa elävä syrjitty vähemmistö, joka vapautettiin orjuudesta vuonna 2008. Kaksitoista vuotta vapautuksen jälkeen heidän asemansa on yhä surkea ja monet elävät köyhyydessä. 

Ennen haliyat tekivät töitä isäntiensä pelloilla ilman palkkaa ja elivät näiden antamasta ruoasta sekä lainoista. Haliyoiden toimeentulon mahdollisuudet ovat nykyäänkin rajalliset, sillä heillä ei ole omaa maata viljelykseen. He myös kokevat syrjintää asemansa vuoksi.

– Lähetysseura korostaa kaikessa työssään syrjimättömyyttä, ihmisten osallistamista ja oikeudenmukaisuutta. Myönnetty EU-rahoitus heikossa asemassa olevien haliyoiden ihmisoikeuksien parantamiseksi on työkalu muutokseen, sanoo Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkö Katri Leino-Nzau.

Virallinen asema takaa starttipaketin uuteen elämään

Haliyoita on Nepalissa hallituksen arvion mukaan noin 17 000. Todellisuudessa heitä on enemmän. Haliyoiden edustajien omien arvioiden mukaan edelleen noin 25 000 haliyaa puuttuu listalta, ja siten heidän asemaansa vapautettuina orjina ei ole tunnustettu virallisesti. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on saada kaikille haliyoille virallinen asema, jotta heille kuuluvat oikeudet pystytään takamaan.

Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyökoordinaattori Roosa Rantalan mukaan Nepalin hallituksella on entisille maaorjille suunnattu starttipaketti, jonka avulla nämä voivat päästä käsiksi ihmisarvoiseen elämään.

– Paketti koostuu edullisesta asumuksesta, sen ylläpidosta ja maasta tarpeiden mukaan. Ongelmana on, että oikeutta tähän minimietuuteen ei ole kaikilla haliyoilla, koska heitä ei ole virallisesti listattu ja toisaalta se, että nykytasolla paketin sisältö ei ole riittävä. Lisäksi kaikki haliyoiksi jo tunnustetut ja listatut henkilöt eivät ole saaneet tätä etuutta, vaikka se heille kuuluisi, Rantala kertoo.

Keskeisiä ihmisoikeuksia ovat oikeus koulutukseen ja terveydenhuoltoon. 
– Roosa Rantala

EU-tuella toteuttava hanke kerää ajantasaista tietoa arvioidakseen, kuinka vapautettujen maaorjien ihmisoikeudet toteutuvat yhteiskunnassa. Tiedot kerätään tätä tarkoitusta varten kehitetyn mobiilisovelluksen avulla ja kootaan vuosittaisiin ihmisoikeusraportteihin. Tietoja kerätään paikallisista yhteisöistä siellä olevien palkattujen avustajien tekemien haastattelujen kautta. Tiedon keruuta vaikeuttaa Nepalin paheneva koronatilanne, ja korona on myös viivästyttänyt hankkeen aloittamista.

Tiedot toimivat pohjana vaikuttamiskampanjoille, jotka parantavat haliyoiden tilannetta. Lähetysseuran projektin kohteena ovat 15 kunnan alueella asuvat haliyat. Samalla pyritään parantamaan alueella elävien naisten ja vammaisten elämäntilannetta. Yhteensä kolmivuotisella hankkeella pyritään parantamaan ainakin 50 000 ihmisen elämää. Yhteistyö osaavien paikallisten kumppaneiden kanssa on tässä keskeistä.

Ihmisoikeudet ja demokratiakehitys liittyvät toisiinsa

Roosa Rantalan mukaan keskeinen asia hankkeessa on puuttua syrjintään, jonka kohteeksi niin haliyat, naiset kuin vammaiset usein joutuvat.

Hankkeeseen sisältyy koulutusta, neuvontaa lakiasioissa ja tiedon jakamista ihmisille heille kuuluvista perusoikeuksista. Samoin pyritään tukemaan Nepalin demokratiakehitystä ja saamaan vähemmistöjen edustajia mukaan hallintoon sen kaikilla tasoilla.

– Keskeisiä ihmisoikeuksia ovat oikeus koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Pyrimme parantamaan mahdollisuuksia hankkia elämiseen tarvittava toimeentuloa ja puuttumaan väkivaltaan. Nepalissa vammaisten oikeudet ovat periaatteessa hyvät, käytännössä puutteita on paljon. Niissä ja lähisuhdeväkivallassa pitää vaikuttaa kaikkiin tasoihin kodeista ja paikallisyhteisöistä alkaen, Rantala sanoo.

Hanketta toteuttaa yhteistyössä neljä järjestöä: Suomen Lähetysseura, Luterilainen maailmanliitto sekä haliyoiden ihmisoikeuksiin erikoistuneet järjestöt Campaign for Human Rights and Social Transformation Nepal (CAHURAST) ja Rastriya Haliya Mukti Samaj Federation Nepal (RHMSFN). 

Suomen Lähetysseura on työskennellyt 1970-luvulta asti Nepalissa maan haavoittuvimpien ihmisten, kuten vammaisten ja alakastisten parissa. Ihmisoikeuksien ja demokratiakehityksen puolustaminen ja edistäminen ovat keskeinen osa EU-Nepal-yhteistyötä. Uusi hanke on yksi 98 ihmisoikeus- ja demokratiahankkeesta, joita EU on Nepalissa tähän mennessä rahoittanut.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi