Suomi on satojen onnellisten festivaalien maa
Ruisrock on myytyjen lippujen perusteella suurin festivaali. Kokonaiskäyntimäärän perusteella Pori Jazz on suurin ja Helsingin Juhlaviikot sijoittuu kolmanneksi Kotkan meripäivien jälkeen.

Ruisrock on myytyjen lippujen perusteella suurin festivaali. Kokonaiskäyntimäärän perusteella Pori Jazz on suurin ja Helsingin Juhlaviikot sijoittuu kolmanneksi Kotkan meripäivien jälkeen.

Suomi on satojen onnellisten festivaalien maa

Suomi on satojen festivaalien maa, ja kausi on nyt parhaassa vauhdissa. Suuri osa suomalaisista käy festivaaleilla ja muissa kulttuuritapahtumissa. Mikä sinne vetää?

Melkeinpä kaikki suomalaiset asuvat korkeintaan sadan kilometrin päässä valtion tukea nauttivasta festivaalista. Festivaalien Suomi -kirjassa löydetään monta tapaa, joilla festivaalit parantavat ihmisten hyvinvointia.

– Festivaalit katkaisevat arjen.

– Festivaalit tuovat ihmiset yhteen. Ihmisten tarve tehdä asioita yhdessä on festivaalien ydin jokaisessa kulttuurissa.

– Festivaalien yhteisöllisyys tuottaa iloa, hyväksyntää ja jopa onnea.

– Taide kolahtaa kokijaansa tavalla tai toisella. Usein festivaaliyleisö hakee jotain uutta ja yllättävää kokemusta.

– Festivaalit tarjoavat elämyksiä, jotka koetaan ja jaetaan yhdessä.

– Talkootyö antaa mahdollisuuden osallistua tapahtuman tekemiseen ja saada merkityksellisyyden kokemuksia.

– Festivaaleilla rakentuu siltoja erilaisten ihmisten, ihmisryhmien ja maailmojen välille.

– Taiteentekijät verkostoituvat ja taiteen eri kentät hedelmöittävät toisiaan. Julkisesti tuetun taiteen, kaupallisen kulttuuritoiminnan ja taiteen harrastamisen välillä kulkee jatkuva ideoiden, sisällön, lahjakkuuksien ja rahaliikenteen virta.

Lisäksi festivaalit ovat tuottavaa yritystoimintaa, joka tarjoaa työtä henkilökunnalle, tilauksia alihankkijoille ja tietysti keikkoja taiteilijoille.

2,3 miljoonaa käyntikertaa

Vuonna 2015 opetus-ja kulttuuriministeriön avustusta valtakunnallisille taide- ja kulttuuritapahtumille ja Suomen elokuvasäätiön avustusta valtakunnallisesti merkittäville elokuvafestivaaleille sai yhteensä 158 festivaalia.

Tuolloin festivaaleille myytiin Finland Festivals ry:n tilastojen mukaan yli 820 000 lippua, ja kaikkiaan festivaaleilla oli yli 2,3 miljoonaa käyntikertaa ilmaistapahtumat mukaan lukien. Myytyjen lippujen perusteella suurin festivaali oli Ruisrock ja toiseksi suurin Helsingin Juhlaviikot. Tilastossa on mukana lukuisia klassisen musiikin juhlia, kuten Espoon Urkuyö ja Aaria sekä BRQ Vantaa Festival, sekä muun muassa Seurasaaren Juhannusvalkeat ja Tuska-festivaali.

Lisäksi järjestetään lukemattomia paikallisia tapahtumia, sekä kylä- että kaupunginosafestareita.

Lähteenä on käytetty Satu Silvannon toimittamaa artikkelikokoelmaa Festivaalien Suomi (Cupore 2016).

 

 

 

Pop up -tapahtumat kasvattavat kirjoa

Modernien festivaalien juuret ulottuvat Saksan klassisen musiikin juhliin 1800-luvulle. Pian festivaali-innostus saavutti Viron kautta Suomen.

1960–70-luvuilla nuorisofestivaalit valtasivat alaa Euroopassa. Tällöin syntyivät Pori Jazz (perustettu 1966) ja Ruisrock (1970). Samoihin aikoihin perustettiin myös edelleen elinvoimaiset tapahtumat Kaustisen kansanmusiikkijuhlat (1968), Tampereen teatterikesä (1968), Kuhmon kamarimusiikki (1970), Kuopio tanssii ja soi (1970) ja Ilosaarirock (1971).

Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana erilaisia taide- ja kulttuuritapahtumia on syntynyt kiihtyvään tahtiin. Säännöllisesti järjestettävien festivaalien rinnalle on syntynyt erilaisia pop up -tapahtumia, joissa järjestämisvastuu jakautuu yhä laajemmalle.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi