Suonpää: On koko yhteiskunnan tehtävä ohjata myös maahanmuuttajia
Tasavallan presidentin uudenvuodenpuheesta eniten huomiota sai presidentin kehotus maahanmuuttajayhteisöille: kasvattakaa omianne. Presidentin mukaan yhteisön pitäisi kantaa vastuuta omistaan ja omiensa rötöksistä. Vastuuta kasvatuksesta meidän pitäisi kuitenkin kantaa yhdessä.
”Kansalaiset, medborgare.” Suomalaisen yhteiskunnan pyhiin toimituksiin on 1930-luvulta alkaen kuulunut tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe. Me-muotoon kirjoitettu puhe kertoo meistä meille: mistä olemme tulossa ja minne menossa, mitä meille kuuluu ja mitä me ajattelemme – tai mitä meidän pitäisi ajatella. Tänä vuonna meidän pitäisi ajatella, että vastuu turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista kuuluu maahanmuuttajayhteisöille.
Presidentti puhui muuttoliikkeestä ja turvapaikanhakijoista, jotka ”ovat itse luoneet tänne turvattomuutta epäinhimillisin teoin”. Oli ilmiselvää, että presidentti viittasi erityisesti Oulussa tapahtuneisiin seksuaalirikoksiin. Presidentin viesti meille suomalaisille oli, että meillä on oikeus edellyttää tulijoilta ”tahtoa sopeutua yhteiskuntaamme” ja maahanmuuttajayhteisöiltä ”vastuun kantamista, myös omiaan ohjaamalla”.
Kansanedustaja Ozan Yanar osoitti heti suomalaiselle politiikalle harvinaista rohkeutta kritisoidessaan Niinistön puhetta. Yanarin mukaan presidentin ajatus on suorastaan hölmö, sillä mitään mystistä, muusta yhteiskunnasta erillistä ”maahanmuuttajayhteisöä” kun ei ole olemassakaan. Suomeen 14-vuotiaana muuttanut Yanar on eduskunnassa suomalaisten edustaja, ei maahanmuuttajien.
Viimeisenä me tähän maahan tarvitsemme toverituomioistuimia ja yhteisöjen sisäistä kurinpitoa, niistä meillä on jo paljon kokemusta.
Presidentti puolustautui nopeasti korostamalla, ettei käyttänyt sanaa ”maahanmuuttajayhteisö”. Ei hän tarkoittanut yhtä ja yhtenäistä maahanmuuttajayhteisöä, vaan erilaisia maahanmuuttajayhteisöjä, joita Suomen monikulttuuristuessa tulee koko ajan lisää. Presidentin mielestä näiden yhteisöjen pitäisi ”ohjata omiaan”. Tässä kohdassa presidentti ajoi kuitenkin metsään. Viimeisenä me tähän maahan tarvitsemme toverituomioistuimia ja yhteisöjen sisäistä kurinpitoa. Niistä meillä on jo kirkon sisälläkin paljon kokemusta.
Presidentin mukaan maahanmuuttajayhteisöjen pitää kantaa vastuuta turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista. Ei se näin mene. ”On koko kylän vastuulla kasvattaa lasta”, sanoo vanha afrikkalainen sananlaskukin, eikä tämä tarkoita jotakin yhteisöjä kylän sisällä vaan koko yhteiskuntaa.
Oulun seksuaalirikokset eivät ole muusta yhteiskunnasta erillinen maahanmuuttajakysymys, vaikka niin moni näyttää kuvittelevan. Oulun piispan Jukka Keskitalon mukaan ”lisääntyvän maahanmuuton myötä Suomeen tulee myös kulttuurisia piirteitä, joita yhteiskunnan ei yksinkertaisesti pidä hyväksyä”. Aivan kuin lasten seksuaalinen hyväksikäyttäminen olisi lestadiolaisalueella alkanut vasta maahanmuuton lisääntyessä. Rohkenen myös epäillä, että nuorten tyttöjen houkutteleminen hyväksikäytettäväksi sosiaalisen median avulla ei ole kulttuurinen piirre yhdenkään turvapaikanhakijan lähtömaalle.
Maahanmuuttajat, olivat he sitten osa joitakin maahanmuuttajayhteisöjä tai eivät, ovat osa suomalaista yhteiskuntaa, ja siksi heidän ohjaamisensa on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Kasvattaminen on kuitenkin vaikeaa, kun yhteyttä kaikkiin maahanmuuttajiin ei ole. Osa maahanmuuttajista kiistatta elää omissa yhteisöissään melko pahasti muusta yhteiskunnasta eristettyinä. Miten ohjata ihmistä, johon ei ole edes puheyhteyttä?
Enemmän kuin yhteisöjen omaa kurinpitoa, Suomi tarvitsee keskusteluyhteyttä ja luottamusta. Asetelma on täsmälleen sama kuin suhteessa uskonnollisiin yhteisöihin. Meidän on pakko saada maahanmuuttajayhteisöt luottamaan yhteiskuntaan niin, että maahanmuuttajat uskaltavat puhua myös siitä pahuudesta, jota, presidenttiä lainatakseni, ”omiensa joukossa” näkevät. Meidän on otettava vakavasti ne huolet, joita maahanmuuttajatkin juuri nyt kokevat. Ei maahanmuuttajia vastuuttaa tarvitse, heitä pitää kuunnella.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Presidentti Sauli Niinistö korosti demokratiaa, tasa-arvoa ja vapautta eurooppalaisina arvoina – tutkijat kaipaavat selvempää ihmisoikeuspainotusta
AjankohtaistaEurooppaa on haluttu rakentaa yhteisten arvojen varaan, mutta arvot ovat aika hauraat, arvioi professori Reetta Toivanen.
Suonpää: Tragedia, josta Ilta-Sanomat ei twiitannut
Puheenvuorot