Piispan ja hiippakuntavaltuuston välinen keskustelu vaalimenettelystä oli tiukkasanaista 5. kesäkuuta.
Kirkkoherran vaalitapaan tyytymätön seurakuntaneuvosto ei saa kapitulilta vastausta ennen syksyä – ”Asia on vireillä”
Helsingin tuomiorovastin vaalitavasta noussut jupakka kuohutti myös hiippakuntavaltuustoa.
Helsingin tuomiokapituli ei käsitellyt keskiviikkona 11. kesäkuuta pitämässään kokouksessa kirjettä, jonka se sai Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostolta. Näin ollen kapitulin reaktio kirjeeseen venyy ainakin kesän yli.
Kirjeessä seurakuntaneuvosto peräsi kapitulilta perusteluja tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran eli tuomiorovastin vaalitavasta tehtyyn päätökseen.
Seurakuntaneuvosto oli pyytänyt tuomiokapitulilta lupaa kirkkoherran valitsemiseen välillisellä vaalilla. Toukokuun lopussa tuomiokapituli kuitenkin päätti piispa Teemu Laajasalon esityksestä, että kirkkoherra valitaan välittömällä vaalilla.
Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston mielestä tuomiokapituli ei kertonut riittäviä perusteita poiketa seurakunnan esityksestä. Siksi se pyysi kirjeessään tuomiokapitulia tutkimaan päätöksensä oikeellisuuden ja tarvittaessa ratkaisemaan asian uudelleen.
Päätökseen, jolla virka on julistettu haettavaksi, ei ole muutoksenhakuoikeutta.
Kirkkoherra voidaan valita välillisellä tai välittömällä vaalilla. Välillisessä vaalissa tuomiokapituli antaa hakijoista lausunnon ja seurakuntaneuvosto tai kirkkovaltuusto tekee valinnan kelpoisiksi todettujen hakijoiden välillä. Välittömässä vaalissa tuomiokapituli arvioi hakijat ja määrittelee vaaliin kolme ehdokasta, joista seurakuntalaiset äänestävät kirkkoherran. Seurakunta tarvitsee välilliseen vaaliin tuomiokapitulin hyväksynnän.
Nyt syntynyt tilanne on poikkeuksellinen. Helsingin tuomiokapituli ei ole aiemmin Teemu Laajasalon kaudella haastanut vaalitapaa, jota seurakunta on ehdottanut. Myös muissa hiippakunnissa 2020-luvulla toimitetut seitsemän tuomiorovastin valintaa on toteutettu seurakunnan ehdottamalla vaalitavalla.
Notaari: Kirje ei hautaudu, asia on vireillä
Helsingin tuomiokapitulin notaari Antti Luoma kertoo, että kirje on tullut kapitulissa vireille, mutta sitä ei ehditty valmistella keskiviikkona 11. kesäkuuta pidettyyn kevään viimeiseen istuntoon.
Luoman mukaan kirje on nyt lakimiesasessori Ritva Saarion esittelyvastuulla. Lakimiesasessori siis ratkaisee, millä tavalla kapituli käsittelee kirjeen.
Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran viran hakuaika on parhaillaan menossa ja se päättyy 18. kesäkuuta. Kirkkojärjestyksessä todetaan, että päätös välillisen vaalin toimittamisesta tulee tehdä ennen viran haettavaksi julistamista. Toisaalta tuomiokapituli voisi perustellusta syystä päättää viran hakuajan jatkamisesta, uudesta hakumenettelystä tai viran täyttämättä jättämisestä.
Tuomiokapituli kokoontuu seuraavan kerran 20. elokuuta. Ehdokkaiden haastattelupäivät tuomiokapitulissa ovat hakuilmoituksen mukaan 27. ja 28. elokuuta. Kapitulin on määrä tehdä syys-lokakuussa vaaliehdotus, jossa kolme kelpoisuusvaatimukset parhaiten täyttävää hakijaa asetetaan paremmuusjärjestykseen vaalia varten.
Käykö tässä niin, että suora vaali etenee kuin juna, ja seurakuntaneuvoston kirje hautautuu kapitulissa sivuraiteelle?
– Ei hautaudu, asia on vireillä, Antti Luoma sanoo.
– Samalla on todettava, että päätökseen, jolla virka on julistettu haettavaksi, ei ole muutoksenhakuoikeutta.
Kapitulilta toivotaan menettelyohjetta kirkkoherran vaalitavan valintaan
Vaalitavasta syntynyt jupakka kuohutti myös Helsingin hiippakuntavaltuustoa, jolla oli kokous torstaina 5. kesäkuuta.
Hiippakuntavaltuuston jäsen Lari Ahokas jätti valtuustolle aloitteen, jossa pyydetään tuomiokapitulia antamaan menettelytapaohje kirkkoherran valintamenettelystä Helsingin hiippakunnassa. Tarkennusta toivotaan erityisesti vaalitavan valintaa koskevan päätöksen kriteereihin.
Ahokas on myös Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja. Hän perustelee aloitettaan sillä, että toisin kuin esimerkiksi Espoon ja Tampereen hiippakunnissa, Helsingin hiippakunnassa ei ole annettu tarkempia ohjeita kirkkoherran valintaprosessista.
Ahokas sanoo, että menettelyä selkeyttävä ohje on joka tapauksessa hyödyllinen. Erityisen ajankohtaiseksi sen tarpeellisuuden tekivät tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherranvaalin valmistelussa esiin nousseet tulkinnat vaalisäännöksistä.
Hiippakuntavaltuustolla ja piispalla tiukkasanainen keskustelu
Aloitteesta käytiin kokouksessa lähetekeskustelu. Piispan ja valtuuston välinen keskustelu oli tiukkasanaista, sanoo hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Signe Jauhiainen.
Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto sai hänen mukaansa hiippakuntavaltuuston jäseniltä paljon tukea. Muutamassa puheenvuorossa toivottiin asian jättämistä sikseen.
Jauhiaisen mukaan valtuuston jäsenet toivoivat selvyyttä muun muassa siihen, onko Helsingin tuomiokirkkoseurakunta tuomiokapitulin silmissä poikkeus vai aikooko kapituli tulevissakin kirkkoherranvaaleissa haastaa seurakuntaneuvostojen näkemykset vaalitavasta.
Kaksitoista hiippakuntavaltuuston jäsentä julkaisi kokouksen jälkeen kannanoton, jolla he tukevat Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvostoa ja painottavat, että seurakunnan päätöksentekijöiden vaikutusmahdollisuuksia tulee kirkossa tukea, ei jyrätä.
Hiippakuntavaltuustossa on kaikkiaan 21 jäsentä.
Jaa tämä artikkeli:
