Suomessa järjestettiin suruliputus Norjan kuningas Harald V:n hautajaisten johdosta 9. syyskuuta 2026.
Suruliputuksella voidaan kunnioittaa merkkihenkilön elämäntyötä tai surra suuronnettomuudessa menehtyneitä
Kansallisen suruliputuksen Suomessa ovat ulkomaisista henkilöistä saaneet muun muassa Norjan kuninkaat Harald V ja Olavi V sekä Viron presidentti Lennart Meri.
Suomen liput nousivat keskiviikkona 9. syyskuuta puolisalkoon ympäri Suomen Norjan entisen kuninkaan Harald V:n hautajaispäivän kunniaksi. Millaisissa tapauksissa sisäministeriö voi määrätä suruliputuksen?
– Sisäministeriö voi määrätä suruliputuksen kansallisen merkkihenkilön kuoleman tai suuronnettomuuden yhteydessä. Myös Viron ja Pohjoismaiden päämiesten ja hallitsijoiden hautajaispäivänä Suomessa voidaan järjestää suruliputus, sisäministeriön asiantuntija Ella Stenroos kertoo.
Sisäministeriö on määrännyt suruliputuksen Harald V:n hautajaisten vuoksi presidentin kanslian, eduskunnan ja valtioneuvoston kiinteistöihin. Lisäksi sisäministeriö on suosittanut suruliputusta muille valtion virastoille. Myös koko muun maan on toivottu yhtyvän suruliputukseen.
Suruliputus alkoi kahdeksalta aamulla. Liput nostetaan täyssalkoon siunaustilaisuuksien jälkeen. Liputus päättyy tänään auringon laskiessa.
Myös muille valtionpäämiehille on liputettu
Norjan kuningas Harald V:n hautajaispäivän muistoliputuksella haluttiin kunnioittaa hänen elämäntyötään hallitsijana.
Aiemmin suruliputus on järjestetty muun muassa 35 vuotta sitten Norjan kuningas Olavi V:n ja 20 vuotta sitten Viron presidentti Lennart Meren hautajaispäivänä.
Miksi vuonna 2024 kuolleen Viron presidentti Arnold Rüütelin hautajaispäivänä suruliputusta ei järjestetty?
– Liputuksista, joita ei ole liputusasetuksessa ja joista tehtäisiin yleinen liputusmääräys tai suositus, päätetään aina tapaus- ja tilannekohtaisesti, Ella Stenroos kertoo.
Harald V:n hautajaispäivän suruliputuksen valmistelussa olivat mukana myös valtioneuvoston kanslia ja ulkoministeriö.
Muualla tapahtuneita suuronnettomuuksiakin on muistettu
Sisäministeriö voi määrätä suruliputuksen myös suuronnettomuuden yhteydessä.
Viimeksi suuronnettomuuteen liittyvä suruliputus on järjestetty Vantaan Viertolan koulun kouluampumista seuraavana päivänä 3.4.2024. Ampumisessa kuoli yksi 12-vuotias oppilas ja kaksi loukkaantui vakavasti.
Kun matkustaja-alus Estonia upposi vuonna 1994, sisäministeriö määräsi poikkeuksellisesti suruliputuksen onnettomuuspäivälle. Myös Konginkankaan bussiturman onnettomuuspäivänä vuonna 2004 järjestettiin suruliputus, joka peruutti Minna Canthin päivän liputuksen.
Suruliputus voidaan järjestää myös toisessa valtiossa tapahtuneiden suuronnettomuuksien yhteydessä. Näin on toimittu esimerkiksi vuoden 2001 Yhdysvaltain terrori-iskujen, Madridin vuoden 2004 junapommi-iskujen ja vuoden 2005 Lontoon pommi-iskujen jälkeen.
Myös tapaninpäivänä vuonna 2004 Kaakkois-Aasiassa tapahtuneen tsunamin vuoksi järjestettiin suruliputus vuoden ensimmäisenä päivänä vuonna 2005.
Jaa tämä artikkeli:
