Suurmoskeijahanke etenee Helsingissä – bahrainilaiset ovat Suomessa selvittämässä rahoitusmallia
Moskeijan ja monitoimikeskuksen sijoituspaikaksi on ajateltu Hanasaaren voimalaitoksen ja Sörnäisten rantatien välistä aluetta.

Moskeijan ja monitoimikeskuksen sijoituspaikaksi on ajateltu Hanasaaren voimalaitoksen ja Sörnäisten rantatien välistä aluetta.

Suurmoskeijahanke etenee Helsingissä – bahrainilaiset ovat Suomessa selvittämässä rahoitusmallia

Moskeija ja monitoimikeskuksen tontille esitetään määräaikaista suunnitteluvarausta. Ehtoina hankkeelle ovat rahoitukseen liittyvät lisäselvitykset ja kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu.

Suurmoskeijahanke, joka on itse asiassa paljon muutakin kuin moskeija, etenee Helsingin kaupunginhallinnossa. Maali häämöttää kuitenkin vielä varsin kaukana. Kaupungin arvio on, että rakentaminen olisi mahdollista aloittaa aikaisintaan vuonna 2022.

Kaupunkiympäristön toimiala ehdottaa, että Helsingin kaupunki varaa Sörnäisistä alueen moskeijan ja siihen liittyvän monitoimikeskuksen toteutusedellytysten jatkoselvittämistä ja arkkitehtuurikilpailua varten. Tonttihakemuksen kaupungille ovat tehneet perustettavan OASIS-keskussäätiön lukuun Suomen Muslimiliitto, Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ja Suomen Musliminaiset.

Moskeijan ja monitoimikeskuksen sijoituspaikaksi on ajateltu Hanasaaren voimalaitoksen ja Sörnäisten rantatien välistä aluetta. Hankkeelle ei vielä tehdä varsinaista tontinvarausta, vaan määräaikainen suunnitteluvaraus.

Suunnitteluvarauksen ehtona on, että hanke saavuttaa useita välitavoitteita ennen vuotta 2019. OASIS-säätiön pitää muun muassa järjestää omalla kustannuksellaan kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, jossa tavoitteena on kaupunkikuvaan sopiva korkeatasoinen ratkaisu. Hankkeen rahoituksesta, sen ehdoista ja keinoista, joilla moskeijan ja keskuksen riippumattomuus ulkomaisista rahoittajista varmistetaan, halutaan perusteellinen selvitys. Kaupunki tekee erillisen päätöksen rahoitussuunnitelman hyväksymisestä.

Kuningas on kannustanut meitä. Jos hän antaa lahjoituksen, hän käyttää siihen omia varojaan, eikä valtion rahaa.

– Abdulatif Al-Mahmood

Kaupunkiympäristön toimialan esitystä käsittelee ensimmäisenä Helsingin kaupunkiympäristölautakunta tiistaina 12.12. Asiasta päättää kaupunginhallitus. Varsinainen toteutukseen liittyvä tontinvaraus tulee myöhemmin kaupunginhallituksen päätettäväksi. Rakentaminen edellyttää muutosta alueen asemakaavaan. Siitä puolestaan päättää kaupunginvaltuusto.

Kaupungin viranhaltijat perustelevat esitystään sillä, että moskeija- ja monitoimikeskushankkeen tavoitteena on muun muassa edistää muslimiyhteisön toimintaa osana suomalaista yhteiskuntaa, täydentää julkisen sektorin palveluita ja myös edistää uskonnollisten yhteisöjen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua.

Hanke tarjoaisi esityksen mukaan korkeatasoiset puitteet islaminuskon harjoittamiselle. Nyt muslimeilla on Suomessa vain kaksi varsinaista moskeijaksi rakennettua tilaa, joista molemmat kuuluvat tataareille.

Kaupunki on saanut hankkeesta myös lausunnot Siirtolaisuusinstituutilta ja kolmelta ministeriöltä. Niiden mukaan hanke saattaisi myös ehkäistä syrjäytymistä ja radikalisoitumista.

Oasis-säätiön Pia Jardi, tohtori Abdullatif Al-Mahmood Bahrainista ja Oasis-säätiön hallituksen jäsen Ilari Rantakari ja tulkkina toiminut Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar kertoivat Helsinkiin suunnitellun moskeijan ja palvelu-, dialogi- ja konferenssikeskuksen taustoista tiedotustilaisuudessa.

Oasis-säätiön Pia Jardi, tohtori Abdullatif Al-Mahmood Bahrainista ja Oasis-säätiön hallituksen jäsen Ilari Rantakari ja tulkkina toiminut Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar kertoivat Helsinkiin suunnitellun moskeijan ja palvelu-, dialogi- ja konferenssikeskuksen taustoista tiedotustilaisuudessa.

Bahrainissa rahaa kerää islamilainen yhdistys

Kun asia nyt etenee kaupunginhallinnossa kohti päätöksiä, OASIS-säätiö kutsui Bahrainin kuningaskunnasta edustajia selvittämään hankkeen rahoituskuvioita. Ne ovat herättäneet Suomessa huolta niin mediassa kuin päättäjissä. Bahrain on osapuoli Persianlahden alueen valtataistelussa Iranin ja Saudi-Arabian välillä ja sillä on muun muassa Suomen sisäministeriön mukaan yhteyksiä Muslimiveljeskuntaan. Epäselvää on ollut myös, miten rahoitus käytännössä järjestettäisiin.

OASIS-säätiön edustajat Pia Jardi, Ilari Rantakari ja Anas Hajjar järjestivät perjantaiaamuna tiedotustilaisuuden, jossa oli läsnä kolme vierasta Bahrainista. Tärkein heistä oli The Islamic Association -nimisen yhdistyksen puheenjohtaja, tohtori Abdulatif Al-Mahmood. Yhdistys on hankkeen takana Bahrainin päässä ja Al-Mahmoodilla on yhteys maan kuninkaaseen, emiiri Hamad ibn Isa Al Khalifaan.

Bahrainilaiset ovat Helsingissä tapaamassa kaupungin edustajia ja vastaamassa niin viranomaisten kuin median kysymyksiin. Al Mahmoodin mukaan hankkeen rahoitus ei tule suoraan kuningashuoneelta, vaan yhdistyy avaa tilin ja järjestää keräyksen saadakseen hankkeeseen rahaa.

Lahjoittajien on sitouduttava siihen, että ne eivät millään tavalla puutu moskeijan sitä hallinnoivan säätiön toimintaan Suomessa.

– Kuningas on kannustanut meitä. Jos hän antaa lahjoituksen, hän käyttää siihen omia varojaan, eikä valtion rahaa, kommentoi Al Mahmood.

Islamic Associationin organisoimaan keräykseen voivat osallistua halukkaat lahjoittajat Persianlahden maista, mutta ei ilman ehtoja. Lahjoittajien on sitouduttava siihen, että ne eivät millään tavalla puutu moskeijan sitä hallinnoivan säätiön toimintaan Suomessa. Lisäksi rahojen siirtäminen tehdään virallista reittiä sekä Bahrainin päässä että Suomessa ja toimintaa valvoo Al-Mahmoodin mukaan Bahrainin keskuspankki.

Islamic Association on Al-Mahmoodin mukaan vuonna 1979 perustettu hyväntekeväisyysjärjestö. Kysymykseen islamilaisista ääriliikkeistä Al-Mahmood vastasi, ettei järjestö hyväksy niitä ja tuomitsee terrorismin. Hänen mukaansa Muhammedin sanoma on tarkoitettu ”armona maailmalle”, ei vain muslimeille, vaan kaikille ja sen mukaisesti pitäisi muslimien toimia.

Moskeijan ja monitoimikeskuksen tai, kuten säätiö siitä puhuu ”palvelu-, dialogi- ja konferenssikeskuksen”, suunnitteluvaiheen kustannukset ovat 700 000 euroa. Tästä summasta 400 000 on jo tullut Suomeen Bahrain-Suomi-seuran tilille. Al-Mahmood sanoo olevansa itse Suomen ystävä ja tuntevansa henkilökohtaisesti muun muassa Fokuksen puheenjohtajan Ilari Rantakarin.

Al-Mahmood vieraili Suomessa Islam-Expossa vuonna 2013 ja tapasi siellä suomalaisia muslimeja. Tapaamisessa tuli esille se, että muslimeilla on vain pieniä rukoushuoneita, eikä kunnollista tilaa, jossa voitaisiin rukoilla yhdessä. Muslimeja on Suomessa noin 75 000, joten isoa tilaa kaivataan.

– Lupasin auttaa hankkeessa, jos he vain löytävät maapalan, johon moskeija voitaisiin rakentaa. Tavoitteemme on keskus, joka parantaisi myös suhteita Suomen ja Bahrainin välillä, auttaisi muslimeja integroitumaan Suomeen ja osallistumaan suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Hankkeen pitää toimia Suomen lakien mukaan, sanoo Al-Mahmood.

Ulkopuolinen rahoitus on välttämätöntä

Moskeija on vain osa hanketta, sillä sen kooksi kaavaillaan kaupungin tiedotteen mukaan 2 300 kerrosneliötä, OASIS-säätiön esitteessä puhutaan 3 000 neliöstä. Paljon suurempi osuus on varattu palvelu-, dialogi- ja konferenssikeskukselle. Kaupungin tiedotteessa puhutaan noin 13 000 kerrosneliöstä, OASIS-säätiön esitteessä noin 12 000 neliöstä.

Keskukseen on tarkoitus sijoittaa liikunta- ja urheilukeskus, uimahalli, nuorisopalveluja, sosiaalipalveluja, kahvila, ravintola- ja basaaritiloja, kirjasto- ja näyttelytilat, koulutustiloja, auditorio ja mediakeskus. Hinta selviää, kun hanke etenee, mutta julkisuudessa on puhuttu jopa 140 miljoonasta. Bahrainin edustaja kehotti odottamaan lopullisia suunnitelmia.

Toiminta on avointa, ja tärkeimmät saarnat eli perjantairukoukset on tarkoitus striimata suorana.

OASIS-keskussäätiön Pia Jardi korosti sitä, että muslimiyhteisö Suomessa on niin pieni, että ulkopuolinen rahoitus on välttämätöntä. Sitä on tarvittu myös muissa vastaavissa hankkeissa Euroopassa.

Jardin mukaan moskeija on sunnimoskeija, mutta yhteydet shiiojen kanssa ovat toimivat. Moskeijan on tarkoitus palvella sunnien eri suuntauksia. Toiminta on avointa, ja tärkeimmät saarnat eli perjantairukoukset on tarkoitus striimata suorana, jotta ihmiset voivat itse seurata, mitä moskeijassa opetetaan. Toiminnan on tarkoitus olla suomenkielistä.

Moskeijaneuvosto kootaan Jardin mukaan suomalaisista muslimeista. Moskeijaan ja keskusta hallinnoivaan säätiöön pyydetään Rantakarin mukaan edustajia myös kaupungilta ja eri viranomaisista. Keskeisiä toimintaperiaatteita ovat yhteiskuntarauhan ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen.

– Suomen vahvuus on siinä, että se on vakaa yhteiskunta, joka on sadan vuoden ajan ja osin jo aikaisemminkin huolehtinut myös vähemmistöistä, kiteyttää Rantakari.

Palvelukeskuksen tilojen ja toimintojen on tarkoitus olla avoinna myös muille kuin muslimeille. Keskeisessä roolissa toiminnassa on myös uskontodialogi ja erilaisten konferenssien järjestäminen.

Tosin ennen kuin sinne asti mahdollisesti päästään, on hankkeella vielä monta mutkaa edessä. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ilmoitti twitter-tilillään, että virkamiehillä on oikeus esitysten tekoon, mutta poliitikot päättävät ja hänen kantansa ei ole muuttunut. Vapaavuori vastustaa suurmoskeijaa.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää:

Kommentoi