Liisa Väisäsen mielestä joulun symbolien, kuten joulutähtien ja -pallojen, historian tunteminen kuuluu yleissivistykseen.
Symbolitutkija Liisa Väisänen avaa jouluperinteiden taustoja – lahjapaketin nauhoillakin voi viestiä monia asioita
Ikiaikaiset perinteet jouluruokineen ja -koristeluineen kuuluvat vahvasti Liisa Väisäsen perhejouluihin.
Liisa Väisäsen uusi kirja Symbolien joulu (SKS Kirjat) avaa jouluperinteidemme taustoja. Miksi asetamme tähden joulukuusen latvaan, ja mistä piparkakkujen muoto on lähtöisin?
Kirjan alkusanoissa Väisänen muistelee lämpimästi lapsuutensa jouluja. Perheessä otettiin adventtiajan alussa kirjahyllystä esiin joulusta kertova kirja ja virittäydyttiin sen kuvien ja kertomusten myötä joulun odotukseen.
– Vietimme todellisia perhejouluja. Mukana olivat yleensä isovanhempani, kummisetäni ja myöhemmin myös isosiskoni perhe. Tärkeintä oli yhdessä oleminen ja tekeminen. Joulunpyhinä kokosimme porukalla valtavan kokoista palapeliä, Väisänen kertoo.
– Opin jo nelivuotiaana lukemaan. Niinpä minun tehtäväkseni tuli siitä lähtien jouluevankeliumin lukeminen ennen jouluateriaa.
Jouluja lasten kanssa Senegalissa
Liisa Väisänen asuu italialaisen miehensä, valokuvaaja Marco Peretton kanssa nykyään Espanjassa, eivätkä he yleensä vietä joulua Suomessa.
Pariskunta on jo vuosien ajan viettänyt joulun Senegalissa, josta he ovat adoptoineet neljä orpolasta. Kolme heistä on aikuisiässä, nuorinkin jo 17-vuotias.
– Olemme viettäneet siellä lasten kanssa joulua hotellissa. Varsinkin ranskalaisten omistamissa hotelleissa on joulukoristelua ja -leivonnaisia.
Väisäsen mukaan joulutunnelma on hieman erilainen kuumassa ilmanalassa, mutta yhteistä lapsuuden ja Senegalin jouluissa on perheen yhdessäolo.
Espanjassa laitamme kodin oveen jouluksi pienen Italiasta ostetun jouluenkelin.
– Tällä kertaa emme voi matkustaa Afrikkaan, koska mieheni on menossa lähiaikoina leikkaukseen. Jouluaattoon asti olemme Suomessa ja juhlistamme samalla 60-vuotissyntymäpäivääni, Väisänen kertoo.
– Espanjassa laitamme sitten kodin oveen jouluksi pienen Italiasta ostetun jouluenkelin. Mieheni laittaa meille perinteisiä italialaisia jouluruokia. Lisäksi pöydässä on Panettone- ja Pandoro -kakkua, joiden alkuperä on renessanssiajan hoveissa.
Liisa Väisäsestä on tärkeintä viettää jouluna aikaa läheisten ihmisten kanssa.
Nuuttipukki oli ennen joulupukkia
Joulun symboleista Liisa Väisänen on luennoinut vuosia, mutta kirjan tekemiseen hän ryhtyi vasta, kun sitä häneltä kyseltiin. Kirja on herättänyt Väisäsen mukaan kovasti kiinnostusta esimerkiksi kirjamessuilla.
– Erityisen tohkeissani olen siitä, että eräs kiinteistöalan yritys kutsui minut luennoimaan pikkujoulujuhliinsa. Pidän nyt juhlissa luennon etäyhteydellä. Tämä jos mikä kertoo symbolien voimasta.
– Olisi hienoa, jos ihmiset innostuisivat vaikka joulupöydässä pohtimaan joulun historiaa. Meillähän ainoastaan laatikkoruoat ovat suomalaista alkuperää, muuten joulun viettomme on osa kansainvälistä jouluperinnettä.
Meillä ainoastaan laatikkoruoat ovat suomalaista alkuperää, muuten joulun viettomme on osa kansainvälistä jouluperinnettä.
Vaikka Väisänen tunsi hyvin jo ennestään joulun keskeisiin symboleihin liittyvän historian, tuli kirjaa tehdessä vastaan myös hänelle uutta tietoa.
– Joulupukin taustaa selvittäessäni tajusin, että tietynlainen parrakas joulumies on esiintynyt monessa kulttuurissa. Suomessa se on ollut nuuttipukki, minkä vuoksi meidän on ollut helppo hyväksyä 300-luvulla nykyisessä Turkissa eläneen pyhän Nikolaoksen tarinaan perustuva Santa Claus -hahmo. Tuntemamme punanuttuinen joulupukki taas on kehitetty vasta 1930-luvulla Yhdysvalloissa Coca Colan kampanjaa varten.
Uskonto sävyttää kulttuuriamme
Aivan arkisiinkin jouluun liittyviin asioihin, kuten pakettinauhoihin ja -rusetteihin, saattaa sisältyä yllättävää symboliikkaa.
– Nauhan väri on tärkeä, sillä esimerkiksi vihreällä värillä voi toivottaa uutta toivoa ja kullanvärisellä nauhalla valoisampaa tulevaisuutta. Rusetti taas merkitsee sitoutumista lahjan saajaan, Liisa Väisänen sanoo.
On hyvä tiedostaa, että olemme osa tiettyä kulttuuria ja perinnettä, jota voimme välittää tuleville sukupolville.
Joulun symbolien historian tunteminen kuuluu Väisäsen mielestä yleissivistykseen. On hyvä tiedostaa, että olemme osa tiettyä kulttuuria ja perinnettä, jota voimme välittää tuleville sukupolville.
– Ilman tätä perinnettä olisimme juurettomia ja irrallaan kaikesta.
– Homo religiosus eli uskonnollinen ihminen on ollut olemassa maapallolla jo pitkään, ja sen vuoksi koko kulttuurimme on jonkin uskonnon sävyttämää. Jos arkemme ja juhliemme symboleihin liittyvän taustan kieltää, se on vuosituhansia sitten syntyneen taiteen ja kulttuurin kieltämistä, Väisänen sanoo.
Liisa Väisänen kertoo joulun symboleista 25.12. Aristoteleen kantapää -ohjelmassa Yle Radiossa 1:ssä.
Kuinka hyvin tunnet jouluperinteiden taustat? Tee testi täällä!
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Mistä joulukuusi tuli, mitä luumu edustaa, miksi joulukirkossa pidetään piparia taskussa? Testaa oma joulutietämyksesi!
HengellisyysKokeile, kuinka hyvin tunnet joulun symbolit ja jouluperinteiden taustat.
