Hannu-Pekka Björkman toimii Lintulan lapset -näyttelyn promoottorina, keskustelijana ja runonlausujana.
Professori Hannu-Pekka Björkman: Taideteos voi muuttaa ihmistä, mutta niin käy harvoin
Teatteri on paikka, jossa Hannu-Pekka Björkman palvelee Luojaa.
Teatterikorkeakoulun näyttelijäntyön laitoksen professori Hannu-Pekka Björkman jatkaa työssään vielä vuoden verran. Ensimmäinen maaliskuuta 2018 hän palaa teatteriin.
– Koen kuuluvani näyttämölle. Minulla on ikävä sinne. Minusta tuntuu, että olen sen antanut koulutuspuolelle sen, mitä on annettavaa. Myös vastuu on aika kuluttavaa.
Päätös paluusta näyttämölle ei tapahtunut noin vain. Björkman pohti ja punnitsi vaihtoehtoja. Varmuus omiin tuntemuksiin tuli, kun hän oli viime vuonna Virossa kuvaamassa Ikitie-elokuvaa. Siellä hän tapasi virolaisen näyttelijän Lembit Ulfsakin.
– Kerroin valintatilanteestani, että jatkanko professorina vai palaanko teatteriin. Lembit kysyi minulta, että kummassa koen olevani vapaampi. Sanoin, että teatterissa. Hän totesi: "Niin. Ratkaisu on sitten se."
Vapaus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valitsee sitä, mikä sattuu milloinkin miellyttämään, vaan Björkman puhuu syvyydestä ja laadusta.
– Vapaus on sitä, milloin kokee palvelevansa parhaiten kaikkia, myös Luojaa. Niin, ettei ole itsestään sivussa tai itsensä vieressä väärän syyn – kunnianhimon, rahan, tittelin – vuoksi. Koen näyttelijän työn palvelutehtävänä. Jos on jokin lahja annettu, niin ole sitten siinä ja tee elämäntehtäväsi.
Kuolema antaa elämälle mittakaavan
Kaikkia taideteoksia kannattaa Hannu-Pekka Björkmanin mielestä miettiä kuoleman näkökulmasta.
– Sanotaan, että taide syntyy kuoleman kohdussa. Voimakkaasti sanottu, mutta totta. Juuri muutama viikko sitten Helsingin Sanomissa maailmankuulu performanssitaiteilija Marina Abramovic sanoi, että "ihmiset, jotka eivät muista kuolevansa, sotkevat elämänsä paskaan". Se on mittakaava, kuinka elää tätä elämää tummaa kangasta vasten, mutta kristinuskossa tiedämme, että se kangas ei ole kaiken loppu.
Kauneus ei ole pelkästään esteettistä vaan myös moraalista.
Björkman sanoo, että hengellisyyteen liittyy vapauden lisäksi kauneus, jonka syvin olemus on kätketty mysteeri.
– Kauneus ei ole pelkästään esteettistä vaan myös moraalista. Taiteilijan rasittavin ja uuvuttavin tehtävä on pohtia, mitä on valmis tekemään, kuinka ja missä. Kauneus on samanlainen mysteeri kuin vapaus – sen takia aina palaamme taiteen äärelle. Kun emme ymmärrä, mitä se on.
Sielullinen kokemus taiteesta
Taiteesta voi saada kokemuksen pyhyydestä. Taideteos voi muuttaa meitä, jolloin kokemus on enemmän sielullinen kuin älyllinen. Björkman arvelee tällaisen kokemuksen tapahtuvan vain harvoin.
– Taiteen kokemiseen voi liittyä katarsis, tila, jossa ihminen samaistuu ja kokee puhdistumisen. Hän muuttuu taideteoksen jälkeen. Kun ihmiseltä kysytään, mikä taideteos on tehnyt sinuun vaikutuksen, hän pystyy yleensä sanomaan yhden. Se kirja! Tai se elokuva! Monta voi nähdä ja niitä voi pohtia älyllisesti, mutta ne menevät ja tulevat.
Björkmanin mielestä taide on absoluuttinen arvo.
– Taiteella ei tehdä mitään. Taide joko otetaan vastaan tai torpataan, se nähdään tai sitä ei nähdä. Nykyisin taiteeseen ympätään kaikenlaisia arvoja ja sitä yritetään mitata. Laput, joita taiteeseen yritetään liimata, rajoittavat aina taiteen vapautta.
Lintulan lapset -taidemyyntinäyttely 4.–28.4. Cafe Sonckissa Kallion kirkossa.
– Avajaiset to 4.4.
– Taide ja hengellisyys -keskustelutilaisuus to 6.4. klo 19. Hannu-Pekka Björkman, Elina Merenmies, Risto Nordell ja Timo Torikka.
– Tiet etäisyyksin – Paavo Haavikon runoutta ja J. S. Bachin ja Arvo Pärtin musiikkia ke 26.4. klo 19. Hannu-Pekka Björkman ja Timo Torikka, lausunta. Minna Järvi, viulu, Jarmo Julkunen, kitara, ja Kornilios Michailidis, piano. Liput 20 e ovelta. Ennakkovaraukset: liput@actefestival.fi.
– Pyhittäjä-äidit to 27.4. klo 19. Nunna Ksenia Lintulan luostarista.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Koen, että rukous kiinnittää minut tehtävään” – Hannu-Pekka Björkman rukoilee näyttämöllä myös yleisön puolesta
Hengellisyys Hyvä elämäNäyttelijä Hannu-Pekka Björkman on oppinut, että on parempi pitää asiat yksinkertaisina ja tehdä niitä voimiensa mukaan.
