Taivaan tähden: Itämaan viisaat ylittävät uskonnon ja yhteiskunnan rajat
Loppiaisen kertomuksen viisaus on rauhassa, jota vastasyntynyt rakentaa entisten vihollisten kesken.
Loppiaisen kertomuksessa viisaat miehet idästä tulevat kumartamaan vastasyntynyttä kuningasta. He tulevat kaukaa ja tuskin puhuvat samaa kieltä saati uskovat samaan jumalaan. He saapuvat vallanpitäjän hovin kautta ja tuovat kalliita lahjoja. Ilmanko eläintensuojaan majoittunut puusepän perhe hämmästyy.
Kertomuksessa liikuttavinta ei ole idästä aavikon yli ratsastavien lähtö matkaan. Sellaisia me olemme. Vähemmästäkin pakkaamme laukkumme ja vaihdamme maisemaa. Liikuttavinta on harras ilo, jonka tähden pysähtyminen ja etsityn lapsen löytäminen idän viisaissa nostaa.
Samaa iloa loistaa turvapaikkaa etsivän, kaukaa tulleen katse, kun tähti pysähtyy ja epätoivoiselta vaikuttanut matka päättyy. Mukanaan hänellä on kalliit lahjansa – elämäntarinansa, osaamisensa, halunsa elää.
Loppiaisen kertomuksen viisaus on rauhassa, jota vastasyntynyt rakentaa entisten vihollisten kesken. Idän viisaat ylittävät maantieteellisen, uskonnollisen ja yhteiskunnallisen luokan rajan. He kunnioittavat uutta ja tuntematonta elämää niin, että kumartavat sitä.
Juuri siksi joulun evankeliumeista kaunein on loppiaisen profetia, tulevaisuudenkuva: Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan eikä harjoittele sotataitoja. Jokainen saa istua mitään pelkäämättä oman viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa alla.
Lauantai 6.1. on loppiainen.
Jaa tämä artikkeli:
.jpg)