Taivaan tähden: Velat ja synnit
"Anteeksi" on tärkeä sana. Mutta kuka sen keksi ja mitä se oikein tarkoittaa?
Seitsemänvuotias kysyi autossa yllättäen: ”Kuka on keksinyt sanan anteeksi?” Aikuisista kukaan ei osannut vastata. Todettiin vain, että se on hieno sana. Seitsenvuotias oli samaa mieltä. ”Muuten riidat ei lopu.”
Etymologisen sanakirjan mukaan anteeksi tulee sanasta antaa. Se on ollut käytössä Mikael Agricolan ajoista. Anteeksi annetaan, ei esimerkiksi oteta.
Isä meidän -rukouksessa pyydetään Luukkaan evankeliumin mukaan: ”Anna meille meidän syntimme anteeksi”. Toisen vaihtoehdon esittää Matteus evankeliumissaan. Siinä rukouspyyntö lausutaan muodossa: ”Anna meille meidän velkamme anteeksi”. Tätä sanamuotoa käyttävät ortodoksit ja katolilaiset.
Mitä sanat tarkoittavat? Mitä pyydetään anteeksi?
Kreikankielen tavallisin syntiä merkitsevä sana on hamartia. Se ei alkuaan ollut eettinen ilmaisu, vaan tarkoitti yksinkertaisesti maalin ohi ampumista. Sitä käytettiin keihään tai nuolen lentäessä maalin vieritse.
Tässä mielessä synti on epäonnistumista päämäärän tavoittamisessa – siinä, mitä olisi pitänyt olla ja tehdä. Tähtäsin hyvään, mutta laukaukseni epäonnistui.
Ei velkakaan ole huono sana. Kirkkoisä Origenes luetteli kolme erilaista velkaantumisen kohdetta. Ihminen on velassa lähimmäiselleen. Ihminen on velassa itselleen. Ihminen on velassa Jumalalleen.
Nyt – IPCC:n ilmastoraportin jälkeen – hän epäilemättä olisi lisännyt neljännen. Ihminen on velassa luomakunnalle.
Herra armahda meitä.
Kirkon kalenterissa sunnuntain 28.10. aiheena on Antakaa toisillenne anteeksi.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Taivaan tähden: Tuomio tuli
Hengellisyys"H-hetken koittaessa saavuin paikalle. Odotushalli oli täynnä muitakin tuomittavia", Olli Valtonen kirjoittaa.
Taivaan tähden: Riittävän kirkas
Hengellisyys