Sixten Korkmanilla on kolme lasta ja yhdeksän lapsenlasta. Hänen vaimollaan on lisäksi omat lapsensa ja lapsenlapsensa, joista puolitoistavuotias nuorimmainen on usein hoidossa Korkmanin kotona. ”Se on suuri rikkaus.”
Taloustieteilijä Sixten Korkman varoittaa hätiköidyistä leikkauksista – ”Jos köyhien lapsistakin tulee köyhiä, elämme todella huonossa yhteiskunnassa”
Eläköitynyt talousvaikuttaja Sixten Korkman sai Kirkon viestintäpalkinnon heikoimpien puolustamisesta. Hän haastaa käsityksen, jonka mukaan jokainen olisi oman onnensa seppä.
Lapset: ”Kun olin kuusivuotias, äitini kuoli, isä oli jatkuvasti matkoilla ja veljet koulussa”
– Suomessa elää lähes 140 000 köyhää lasta. Lapsiköyhyyttä ja köyhyyden muuttumista ylisukupolviseksi pitää ehkäistä tehokkaasti, on siitä muuten mitä mieltä tahansa. Jos köyhien lapsistakin tulee köyhiä, elämme todella huonossa yhteiskunnassa.
– Tulevaisuus on lapsissa, ja heidän elämäänsä voi vielä vaikuttaa. Kun heistä on tullut kolmekymppisiä tai viisikymppisiä, se on vaikeampaa. Silloin voimme toki maksaa heille toimeentulotukea.
– Tutkimusten mukaan yhteiskunta ei voi tehdä parempaa investointia kuin järjestää kaikille lapsille laadukasta varhaiskasvatusta. On erittäin ikävää, että maahanmuuttajataustaiset lapset ovat usein jääneet Suomessa sitä vaille.
– Kotihoidontukea voidaan kyseenalaistaa. Sitä ei tarjota muissa Pohjoismaissa samassa laajuudessa kuin meillä, ja niissä useammat lapset menevätkin päiväkoteihin.
– Omatkin kokemukseni viittaavat varhaiskasvatuksen hyödyllisyyteen. Kun olin kuusivuotias, äitini kuoli, isä oli jatkuvasti matkoilla ja veljet koulussa. Siksi sosiaaliviranomaiset päättivät, että sain olla päiväkodissa kaksi vuotta, vaikka normiaika oli silloin yksi vuosi. Viihdyin erinomaisesti tant Svean hoidossa ja opin paljon.
– Minulla on kolme lasta ja yhdeksän lapsenlasta. He ovat kaikki olleet päiväkodissa, ja kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä.
– Elän onnellista perhe-elämää. Vaimoni hoitaa usein omaa lapsenlastaan, joka on puolitoistavuotias. Se antaa minullekin sisältöä elämään. Täytyy sanoa, että en ole itse ollut isovanhempana samanlainen arjen apu omille lapsilleni.
Köyhyys: ”Pahimmillaan se ruokkii epätoivoa ja masennusta”
– Köyhyys kasautuu työttömille, lapsiperheille ja erityisesti yksinhuoltajille sekä ylipäänsä vähävaraisille. Näin käy etenkin, jos he joutuvat hallituksen päällekkäisten etuusleikkausten kohteeksi.
– Voisi ajatella, että köyhyyden kasvaminen johtaa yhteiskunnallisiin levottomuuksiin, mutta enpä tiedä. Köyhyys passivoi. Pahimmillaan se ruokkii epätoivoa ja masennusta.
Sixten Korkman ei ole henkilökohtaisesti kokenut vaikutuksia hallituksen leikkauksista.
– Vähän paremmin toimeentulevat ihmiset katkeroituvat ja puolustavat äänekkäästi etujaan köyhiä useammin. He kokevat, ettei talouden ja politiikan eliitti arvosta heitä. Kun he kaipaavat syntipukkia, ulkomaalaistaustaiset ihmiset joutuvat herkästi siihen rooliin.
– Suhteellista köyhyyttä tulee olemaan aina, mutta absoluuttista köyhyyttä ei tarvitse sietää Suomessa. Kyse on arvojen panemisesta järjestykseen. Onko meillä solidaarisuutta heikossa asemassa olevia ihmisiä kohtaan?
– Joku voi sanoa, että köyhät saavat syyttää itseään ja että heillä olisi ollut mahdollisuus tehdä elämässään viisaampia valintoja. On kuitenkin pinnallista individualismia ajatella, että jokainen on oman onnensa seppä.
Hallituksen talouspolitiikka: ”Hyvätuloinen eläkeläinen on ollut turvassa leikkauksilta”
– En ole itse kokenut hallituksen leikkauksista mitään vaikutuksia. Hyvätuloinen eläkeläinen on ollut turvassa leikkauksilta.
– Vähätuloiset kärsivät leikkauksista melkein väkisin, koska he ovat muita riippuvaisempia julkisista tuista. Eriarvoisuuden lisääntymistä on leikkauksia tehtäessä vaikea välttää.
– Tarvitsemme säästöjä julkisen velkaantumisen lopettamiseksi, mutta emme tarvitse hätiköityjä leikkauksia, joiden seurauksia ei ole ajateltu. Olen käsittänyt, että leikkausten yhteisvaikutuksia ei ole koskaan arvioitu.
– Valtaosan veroista maksaa keskiluokka, joka saa myös paljon hyötyä hyvinvointivaltiosta. Rikkaiden verotuksen kiristäminen ei ratkaisisi hyvinvointivaltion rahoitusongelmaa. Rikkaita on siihen liian vähän.
Sixten Korkmanin seuraava tavoite on opetella käyttämään uutta tietokonetta. ”Se on tämän ikäiselle henkilölle vastenmielistä ja vaikeaa. Onneksi minulla on lapsia ja lapsenlapsia, joten enköhän selviä siitä heidän avullaan.”
Kirkko: ”Siihen loppui suhteeni kristinuskoon”
– Olin yllättynyt, ilahtunut ja hämmentynyt Kirkon viestintäpalkinnosta. Tunnen sympatiaa kirkkoa kohtaan, koska se tekee avustustyötä koti- ja ulkomailla. Toiminta on kunnioitettavaa ja varmaan usein tehokastakin.
– Raamattu opettaa, että ihminen on Jumalan kuva ja että hänessä on arvoa ja arvokkuutta. Ajattelen, että ihmisarvon ja ihmisoikeuksien nimeen vannominen on paras kandidaatti maallistuneeksi uskonnoksi. En ole koskaan uskonut Jumalaan, mutta arvoni ovat lähellä liberaalia kristittyä.
– Tapio Luoma ja monet aiemmat arkkipiispat ovat osallistuneet yhteiskunnalliseen keskusteluun avarakatseisilla mielipiteillään, jotka ovat olleet minusta hyviä. Kirkon vanhoillisia aktiivijäseniä kohtaan on sen sijaan vaikea tuntea sympatiaa. Heidän suhtautumisensa naispappeihin ja sukupuolikysymyksiin edustavat mielestäni heikosti perusteltua fundamentalismia.
– Kun olin kaksi–kolmevuotias, naapurin rouva vei minut pyhäkouluun. Siellä mies puhui helvetin kauheuksista ja siitä, että olemme kaikki peruuttamattomasti pahoja. Ihmettelin puheita, mutta olin kiinnostunut hienoista kiiltokuvista, joissa oli lampaita ja enkeleitä. Kun näytin kiiltokuvia naapurin pojalle, hän sanoi, että niiden kerääminen on tyttöjen puuhaa. Siihen loppui suhteeni kristinuskoon.
Tulevaisuus: ”Optimismiini on asialliset perusteet”
– Haluan, että meillä on markkinataloutta, joka on tehokkaan talouden kivijalka. Sitä on täydennettävä ja korjattava hyvinvointivaltiolla, jotta kaikilla ihmisillä on säälliset elinolosuhteet. Hyvinvointivaltio on kapitalismin eettinen perusta.
– Olemme tehneet jotain oikein, koska Suomi on ykkösenä kansalaisten tyytyväisyysvertailussa. Tulos on minusta hämmentävä. Ellei nykyinen hallituskausi saa suomalaisten tyytyväisyyttä laskuun, niin sitten en tiedä, mikä saisi.
– Suomeen on viimeisten 15 vuoden aikana kohdistunut useita kielteisiä muutoksia, jotka eivät ole vaikuttaneet verrokkimaihimme. Niitä ovat Nokian romahtaminen, paperiteollisuuden näivettyminen ja Venäjän suhteiden katkeaminen sekä siihen liittyvät sanktiot. Ei ole kovin todennäköistä, että lähiaikoina tapahtuisi vielä useita muutoksia, jotka ovat kielteisiä erityisesti Suomelle.
– Suomi on ikärakenteeltaan maailman vanhimpia maita, ja meillä siirrytään keskimäärin aikaisemmin eläkkeelle kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Minusta pitäisi harkita vakavasti keinoja, joiden avulla suurin osa meistä jatkaisi töissä nykyistä pidempään. Olen kuullut sanottavan, että nykyisten 75-vuotiaiden kognitiiviset taidot olisivat samalla tasolla kuin entisten 50-vuotiaiden. Moni on myös aika terve.
– On selvää, että tarvitsemme maahanmuuttoa. Meidän on saatava korkean tason osaajia ja käsiä hoitamaan vanhuksiamme. Tämä onnistuu vain, jos maahanmuuttajat kotoutuvat Suomeen. Siihen tarvitaan myönteisiä asenteita, ei rasismia, joka on Suomessa yleisempää kuin juuri missään muualla Euroopassa. Rasismi on moraalisesti ikävää ja taloudellisesti tyhmää.
– Meillä on hyvin toimiva yhteiskunta, kohtuullisesti toimiva koululaitos, luottamusta ihmisten kesken ja instituutioihin sekä paljon kaunista luontoa. Olen optimisti ja uskon, että Suomi on kymmenen vuoden kuluttua paljon paremmassa tilanteessa kuin nyt. Optimismiini on asialliset perusteet.
Kuka
Helsinkiläinen Sixten Korkman, 77, on entinen Aalto-yliopiston työelämäprofessori ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän on ollut Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (ETLA) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtaja. Hän on myös kirjoittanut useita tietokirjoja. Nyt Korkman on eläkkeellä.
Mitä
Korkman sai Kirkon viestintäpalkinnon, koska hän on puhunut kirkolle tärkeistä asioista, kuten heikoimmista huolehtimisesta ja lapsiperheiden tilanteesta.
Motto
Kuten filosofi Karl Popper sanoo: ”Optimismi on velvollisuus, maailma on avoin.”
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Sixten Korkman sai Kirkon viestintäpalkinnon
AjankohtaistaKorkman on kannanotoissaan puhunut niiden asioiden puolesta, joista kirkkokin haluaa pitää ääntä, kuten jokaisen ihmisarvosta, perusteluissa todettiin.
