Kuvalähde iStock
”Rahassa on kyse elämästä ja kuolemasta” – Feministinen ekonomisti Anni Marttinen ja taloustoimittaja Mikko Huotari ovat huolissaan talouden vallasta ohjata maailmaa ja olemassaoloa
”Rahasta puhuessamme puhumme myös ihmisistä”, muistutetaan Kirkko ja kaupungin uudessa Syvässä päädyssä -podcastissa.
– Raha ei ole pelkkää rahaa, ajattelee pitkän linjan taloustoimittaja Mikko Huotari.
– Rahassa on kyse elämästä ja kuolemasta.
Hän kokee, että rahatalous on nykymaailmassa laajentunut käsittelemään suurin piirtein kaikkia elämänalueita – kuka saa ruokaa, kuka suojaa, kuka lääkkeitä. Huotarin teos Rahan anatomia. Kadonnutta arvoa etsimässä (Tammi) julkaistiin alkuvuodesta. Siinä hän kirjoittaa, miten ”kaupungistuneessa elämänmuodossa on täysin mahdotonta elää ilman rahaa. Käytännössä kaikki maksaa.”
Ammattiliitto Tehyn ekonomisti Anni Marttinen on samoilla linjoilla – nykyjärjestelmässä ja yhteiskunnassa kaikki tuntuu menevän talouden kautta.
– Oli kyse sitten sosiaali-, terveys- tai ympäristöpolitiikasta, niin siitä puhutaan aina rahan kautta, Marttinen sanoo. Hän edustaa feminististä talouspolitiikkaa, joka tähtää talouskasvun ja kilpailukyvyn sijaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin sekä kestävyyteen.
Marttinen näkee ajatuksen alati laajenevista, kaikille elämän osa-alueille venyvistä markkinoista kuuluvan vallitsevaan kapitalistiseen järjestelmään.
– On vain innovaatioista kiinni, mistä kaikesta voikaan pyytää rahaa, mitä kaikkea me voimme kapitalisoida. Se on rajatonta, Marttinen pohtii.
Mikko Huotari huomauttaa talouspuheen tulleen jo osaksi aivan normaalia puhetta.
– Voin esimerkiksi sanoa sinulle jonkin mietteen ja kysyä perään: ”Ostatko ajatuksen?”
Minkälaista ihmisyyttä tällaisella järjestelmällä rakennetaan?
Onko taloudesta pyyhitty sielu pois? Marttinen ja Huotari tunnistavat ongelmaksi rahan asettumisen elämän ja olemassaolon yleismittariksi.
– Rahatalous sopii mainiosti asioihin, joilla on välinearvoa. Mutta meillä on myös itseisarvoja, joihin kuuluvat esimerkiksi ihmisarvo, luonto, taide, totuus ja muita tämänkaltaisia asioita. Niihin rahamittari sopii todella huonosti, Huotari luettelee.
Anni Marttinen pohtii, onko taloudesta ehkä pyyhitty sielu pois, ja mitä tämä väite voisi nykytilanteessa tarkoittaa.
– Pohdin paljon sitä, minkälaista maailmaa ja minkälaista ihmisyyttä tällaisella järjestelmällä rakennetaan, hän kertoo.
– Voidaan puhua siitä, että tämä järjestelmä ylläpitää ahneutta, tai voidaan puhua empatian puutteesta. Voidaan puhua siitä, että valtiovarainministerimme on sanonut, että empatia ei kuulu talouteen, mikä on mielestäni todella radikaalisti sanottu, koska empatia kuuluu ihmisyyteen, Marttinen pohtii.
Mikko Huotari ajattelee kirjansa yhden pääväitteen olevan, että meidän tulisi opetella puhumaan rahan ja talouden vallasta paremmin. Pitäisi ymmärtää, että rahasta puhuessamme puhumme myös ihmisistä.
– Jos mittarista tuleekin päämäärä, silloin ollaan väärillä teillä, hän summaa.
Kuuntele podcastia
Anni Marttinen ja Mikko Huotari ovat toimittaja Mikko Kurenlahden vieraina Syvässä päädyssä -podcastin ensimmäisessä jaksossa Rahat vai henki? Talouden sielua etsimässä. Keskustelun löydät kuunneltavaksi K&k:n sivuilta tai Spotifysta sekä katsottavaksi Youtube-kanavaltamme.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Taloustieteilijä Sixten Korkman varoittaa hätiköidyistä leikkauksista – ”Jos köyhien lapsistakin tulee köyhiä, elämme todella huonossa yhteiskunnassa”
Hyvä elämäEläköitynyt talousvaikuttaja Sixten Korkman sai Kirkon viestintäpalkinnon heikoimpien puolustamisesta. Hän haastaa käsityksen, jonka mukaan jokainen olisi oman onnensa seppä.
