Guled ja Nasra osaavat myös pitää hauskaa.
Tämä kolahti: Guled & Nasra on elokuva rakkaudesta ja eloonjäämistaistelusta Afrikan sarvessa
Suomalais-somalialaisen ohjaajan esikoispitkä pääsi Cannesin elokuvajuhlien Kriitikoiden sarjaan.
Guled & Nasra on tuore draamaelokuva, joka tekee historiaa monella saralla. Sen on ohjannut suomensomali Khadar Ayderus Ahmad, ja kyseessä on maailman ensimmäinen somalinkielinen pitkä elokuva sekä ensimmäinen pitkä suomalaiselokuva, joka on esitetty Cannesin elokuvajuhlien Kriitikoiden sarjassa. Sen jälkeen Guled & Nasra on saanut useita kansainvälisiä palkintoja.
Eikä syyttä. Guled & Nasra on sykähdyttävä rakkaus- ja selviytymistarina, joka sijoittuu pieneen, karuun Djiboutiin, Somalian naapurimaahan. Guled (helsinkiläinen Omar Abdi) on hyväsydäminen haudankaivaja, Nasra (kanadalainen Yasmin Warsame) hänen ylväs ja rakastava vaimonsa. Poika Mahad (Kadar Abdoul-Aziz Ibrahim) on levoton varhaisteini. Perhe on äärimmäisen köyhä, ja Nasran vakava sairastuminen suistaa arjen raiteiltaan. Mistä rahat parantavaan leikkaukseen, kun sosiaaliturvaa ei ole? Vanhan vihan vuoksi yhteydet sukuun ovat katkenneet.
Tarina kulkee hienosti eteenpäin, selittelemättä. Samalla jokainen Arttu Peltomaan kuvaama kohtaus avaa uuden näkymän suomalaiselle eksoottiseen kulttuuriin, olipa kyse teekioskista, sairaalan hautausmaasta, poikien nahistelusta tai häistä, joihin Guled ja Nasra lähtevät kuokkavieraiksi. Jylhässä tarinassa on paljon lämpöä ja huumorinpilkahduksiakin.
Hämmästyttävää on se, että yksikään näyttelijöistä ei ole ammattilainen. Ohjaaja on kertonut pestanneensa näyttelijöitä Djiboutin kaduilta ja koulusta. Yasmin Warsame on ammattimalli.
Tuotanto on suomalais-saksalais-ranskalaista yhteistyötä.
Kirjoittajan fiilikset:
Guled & Nasra elokuvateattereissa. Ensi-ilta Helsingissä oli 12.11.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
Tämä kolahti: Johanna Vehkoo osoittaa kirjassaan oikeusjärjestelmämme aukot
Hyvä elämäKunnianloukkaussyytteet ovat Suomessa sattumanvaraisia eikä poliittista trollausta tunnisteta. Kohta selviää, ymmärtääkö Korkein oikeus, millaisessa maailmassa elämme.
