Tiro Rohkimainen, Ville Kyllönen ja Elina Alatalo ohjasivat lakanapallo-leikkiä Mäntymäen koulun VIP-välkällä helmikuun alussa.
”Tänne on kiva tulla” – Vip-välkät vetävät koululaiset mukaan porukkaan Kauniaisissa
Kun kouluissa on alettu rajoittaa kännykän käyttöä, seurakunnan välituntitoiminta tarjoaa tilalle mielekästä tekemistä ja aikuisen, joka kysyy: ”mitä sulle kuuluu”.
Ei, ei, eiii! lapset hihkuvat, kun väärä sählypallo kopisee liikuntasalin parkettiin Kauniaisten peruskoulun Mäntymäen opetuspisteessä.
Nauru ja huudahtelu hallitsevat äänimaailmaa välitunnilla, jonka ohjelmassa on lakanapalloa.
Seurakunnan nuorisotyönohjaaja Tiro Rohkimainen, kaupungin koulunuorisotyöntekijä Ville Kyllönen ja kuraattori Elina Alatalo ovat opastaneet oppilaat leikin alkuun. Oppilaat pitävät kiinni lakanan kulmista ja yrittävät saada lakanalla pyörivät eriväriset sählypallot putoamaan oikeanvärisistä rei’istä.
Moni hoksaa, että lattialle pudonneen pallon voikin heittää suoraan kohti oikeaa reikää.
– Oletko ajatellut pesäpallon pelaamista? Sulla on toi heittokäsi aika hyvä, Alatalo huikkaa eräälle oppilaalle.
Lakanapalloa ei ole kokeiltu Mäntymäessä aiemmin. ”Pyrimme siihen, että joka kerta on vähän vaihtelua”, sanoo koulunuorisotyöntekijä Ville Kyllönen.
Aloite välituntitoimintaan tuli koululta, kun Ville Kyllönen ja Elina Alatalo olivat pohtineet mahdollisuutta sosiaalisten taitojen harjoitteluun kaveriryhmässä.
Kouluissa on paljon oppilaita, jotka eivät esimerkiksi löydä omasta luokasta kaveria tai jäävät muuten välitunnilla ulkopuolelle.
– Kun tehdään aina jotain yhdessä, voi ikään kuin avustetusti liittyä porukkaan kuin porukkaan, Alatalo kuvailee.
Seurakunta tarttui koulun ehdotukseen. Välituntitoiminnassa mukana olevan nuorisodiakoni Sonja Holkerinojan aloitteesta Yhteisvastuukeräyksestä saatuja varoja käytettiin pieniin varustehankintoihin. Näin VIP-välkät saivat alkunsa. Taustalla näkyy englanninkielen lyhenne VIP, very important person eli erittäin tärkeä henkilö.
Vip-välkälle mahtuu kerralla 20 lasta. ”Paikat täyttyvät aina”, kertoo kuraattori Elina Alatalo.
Vip-välkälle oppilas pääsee, kun opettaja ilmoittaa hänet mukaan. Toiminta on katsomusvapaata. Kerralla mukaan mahtuu 20 lasta.
– Paikat täyttyvät aina, Elina Alatalo sanoo.
– Ideana on, että voidaan keskustella pienissä ryhmissä ja luoda suhteita. Se ei välttämättä onnistu, jos ryhmä on liian iso.
Lakanapalloa ei ole kokeiltu Mäntymäessä aiemmin.
– Pyrimme siihen, että joka kerta on vähän vaihtelua. Käden taitoja, leikkejä, askartelua, lautapelejä. Että aina löytyisi jollekin jotain kiinnostavaa, Ville Kyllönen kertoo.
Mäntymäessä koulua käyvät vuosiluokat 1–6. Seurakunnan välituntitoimintaa on myös Kasavuoren opetuspisteessä (7.–9. luokat) ja Kauniaisten lukiossa.
– Nämä keskustelevat hyvin keskenään: täällä tavataan oppilaita ja siellä tavataan oppilaita. Se on ollut kiva jatkumo, Tiro Rohkimainen sanoo.
Rohkimaisen mukaan yhteistyö on mutkatonta. Seurakunnan ja koulujen yhteistyöllä on Kauniaisissa pitkä perinne.
Kauniaisten suomalaisen seurakunnan nuoristotyönohjaaja Tiro Rohkimainen kertoo, että välituntitoimintaa järjestetään myös yläkoululaisille ja lukiolaisille.
Kauniaisten naapurissa Espoossa seurakuntien järjestämä välituntitoiminta on levinnyt laajalle. Toiminnan luonne vaihtelee kouluittain ja seurakunnittain, kertoo vs. kasvatuksen asiantuntija Milla Mansukoski-Vierros Espoon seurakuntayhtymästä.
Espoon kaupunki ja seurakuntayhtymä ovat sopineet pelisäännöistä päiväkotien, koulujen ja seurakuntien yhteistyölle. Yhteistyösopimus perustuu Opetushallituksen ohjeistuksiin ja välituntitoiminnan katsotaan olevan osa oppilaiden hyvinvoinnin tukea. Kaikki koulut eivät kuitenkaan halua seurakuntaa mukaan toimintaansa.
Milla Mansukoski-Vierroksen varsinainen virka on Tapiolan seurakunnan kouluyhteistyössä. Hän on havainnut lasten tarpeen jutella aikuiselle erityisesti alakoulussa.
– Lukioissa esimerkiksi Tapiolan seurakunnan alueella tarjoamme kahvia ja olemme läsnä, koetamme tulla tutuiksi.
– Samalla kysytään ”mitä sulle kuuluu”. Tällöin opiskelijalle tulee ainakin jokin kontakti päivään.
Mansukoski-Vierros näkee toiminnalla muitakin arvoja. Kun kouluissa on alettu rajoittaa kännykän käyttöä, seurakunnan välituntitoiminta tarjoaa mielekästä tekemistä puhelimella olon tilalle.
Samalla nuorisotyönohjaajat tulevat tutuiksi oppilaille.
– Kun olen rippikoulutyössä, yleensä aina joku sieltä sanoo, että ”hei, sä olet käynyt mun koululla”.
Mäntymäessä vip-välitunti lähestyy loppua. Ville Kyllönen ehdottaa pientä lisäleikkiä, ja hetkessä oppilaat ovat salin keskiympyrässä lakanan kahdelle puolelle jakautuneina.
Kun lakana putoaa, pitää sanoa nopeasti takaa paljastuvan oppilaan nimi. Nauru ja hihkuminen alkavat uudestaan.
Sitten on aika siirtyä omaan luokkaan oppitunnille.
Niin tekee myös vip-välkällä jo moneen kertaan ollut Arthur.
– Tänne on kiva tulla. On kivoja tyyppejä ja kivaa tekemistä, Arthur sanoo ennen kuin kiiruhtaa eteenpäin.
Jaa tämä artikkeli:
Toimitus suosittelee
”Näen, miten lapsen hartioilta putoaa iso taakka” – Saara Kankaanpäätä tarvitaan, kun koulukiusaamista ei saada loppumaan
Hyvä elämäAseman Lasten K-0-työn koordinaattori Saara Kankaanpää on huomannut, että koulukiusaamisen pitkittyessä konflikti leviää usein vapaa-aikaan, someen ja huoltajien välille. Myös kodin ja koulun välit voivat tulehtua.
