null Näin kirkko auttaa koululaisia ryhmäytymään Espoossa – ”Yhteistyö on myös työvoimakysymys”, sanoo rehtori 

Hyvässä ryhmässä tarvitaan kaikkien käsiä.

Hyvässä ryhmässä tarvitaan kaikkien käsiä.

Näin kirkko auttaa koululaisia ryhmäytymään Espoossa – ”Yhteistyö on myös työvoimakysymys”, sanoo rehtori 

Kirkon nuorisotyönohjaajien ammattitaito on kovaa valuuttaa Espoon koulujen ryhmäyttämissessioissa.

Valkoinen sählypallo pitää ojentaa jonossa takana seisovalle niin, että palloon saa koskea vain käsivarsilla. Jonoja ja palloja on useita. Voittaja on se jono, joka nopeimmin kuljettaa pallot.

On menossa Matinkylässä sijaitsevan Tiistilän yläkoulun ryhmäyttämispäivä Velskolan leirikeskuksessa. Se on tärkeä päivä niin opettajille kuin oppilaille.

– Yläkouluun siirryttäessä vanha alakoulun luokka hajoaa. Tiistilän kouluun tulee seitsemäsluokkalaisia useista eri Espoon kouluista, ja tilanne on kaikille uusi. Yläkoulun aloittaminen on nuorille todella iso juttu, ja siinä iässä kaverit ovat äärimmäisen tärkeitä, sanoo rehtori Mirja Pirinen.

– Tavoitteena on, että jokaisella olisi edes yksi hyvä koulukaveri niin, ettei kukaan jää yksin. Tällöin oppimistulokset paranevat merkittävästi.

Espoon Tiistilän koulun 7-luokkalaisten ryhmäyttämisessä rakennettiin torneja pyykkipojista.

Espoon Tiistilän koulun 7-luokkalaisten ryhmäyttämisessä rakennettiin torneja pyykkipojista.

Kirkon nuorisotyönohjaajien ammattiaito

Mirja Pirinen arvelee, että Espoon yläkouluissa ryhmäyttämisharjoituksia on tehty jo 1990-luvulta lähtien. Nykyään Espoon kaikki suomenkieliset seurakunnat ja Kauniaisten suomalainen seurakunta osallistuvat alueillaan 7-luokkalaisten ryhmäytyksiin. Kaupungin puolelta on toivottu, että yhteistyö seurakuntien kanssa olisi jatkuvaa, ja vuonna 2021 asiasta allekirjoitettiin myös yhteistyösopimus.

– Kirkon nuorisotyönohjaajat ovat omalla alallaan hyvin koulutettuja ja päteviä ammattilaisia. Yhteistyö on myös työvoimakysymys, koska ryhmäyttämistä on niin paljon, Pirinen sanoo.

Esimerkiksi Tiistilän yläkoulussa joidenkin oppiaineiden opetus on järjestetty siten, että näiden oppituntien ajaksi yhdistetään kaksi luokkaa, jotka jaetaan kolmeen ryhmään.

Työelämässä ehkä puhuttaisiin tiimin rakentamisesta. 
– Johanna Flinkman

– Opettajilla on valtava työ myös näiden ryhmien ryhmäyttämisessä, joten seurakunnan ja kaupungin nuorisotyöntekijöiden panostus varsinaisten koululuokkien ryhmäyttämisessä luo tärkeän pohjan koulutyöskentelylle, Pirinen sanoo.

Joskus harvoin yhteistyö seurakunnan kanssa on kuitenkin herättänyt koululaisten vanhemmissa närää.

– On ollut yksittäisiä tapauksia, joissa vanhemmat eivät ole päästäneet lastaan osallistumaan ryhmäyttämispäivään siksi, että paikkana on luterilaisen kirkon oma leirikeskus, mutta tällöin pohjalla on voinut olla väärinkäsitys päivän sisällöstä, Mirja Pirinen kertoo.

Ryhmä luo itse itselleen säännöt, joita se noudattaa.

Ryhmä luo itse itselleen säännöt, joita se noudattaa.

Ryhmä syntyy ryhmäläisten omasta oivalluksesta

Olarin seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Johanna Flinkman määrittelee, että ryhmäyttäminen on yksinkertaisesti ryhmähengen nostattamista.

– Siinä luodaan tilanne, jossa ihmiset hitsautuvat yhteen toimintakykyiseksi ryhmäksi. Aina ei ole kyse myöskään toisilleen entuudestaan vieraista ihmisistä. Työelämässä ehkä puhuttaisiin tiimin rakentamisesta, Flinkman sanoo.

Tyypillisesti ryhmäyttämistehtävän ratkaisu edellyttää ryhmän kaikkien jäsenten osallistumista ja yhteistyötä.

Kirkon työntekijän kaikissa kohtaamisissa on pohjana kristillinen ihmiskäsitys, jonka mukaan kaikkia on kohdeltava ihmisarvon mukaisesti tasavertaisina.
– Johanna Flinkman

– Ryhmän jäsenten täytyy itse oivaltaa, ettei tehtävästä selvitä ilman yhteen hiileen puhaltamista. Kun ryhmätilannetta puretaan yhdessä, tärkeää on nuorten oma oivallus siitä, että tehtävää ei olisi ratkaistu, mikäli kaikki olisivat vain sooloilleet, Flinkman sanoo.

Ryhmäyttäminen on tehokkaampaa, jos harjoituksia ohjaa joku yhteisön ulkopuolinen toimija, koulujen tapauksessa siis seurakunnan ja kaupungin nuorisotyön ammattilaiset. Missä tahansa kirkon työntekijä liikkuukin, hän kantaa aina mukanaan kirkon arvomaailmaa.

– Kirkon työntekijän kaikissa kohtaamisissa on pohjana kristillinen ihmiskäsitys, jonka mukaan kaikkia on kohdeltava ihmisarvon mukaisesti tasavertaisina, Flinkman sanoo.

Johanna Flinkmanin mukaan kirkon työntekijä kantaa aina mukanaan kirkon perusarvoja, kuten tasa-arvoa.

Johanna Flinkmanin mukaan kirkon työntekijä kantaa aina mukanaan kirkon perusarvoja, kuten tasa-arvoa.

Miksi opettajalle ei uskalleta puhua ongelmista?

Kun leikkimieliset ryhmäyttämisharjoitukset on tehty, siirrytään Velskolan päärakennukseen pohtimaan, millainen on hyvä luokka. Sen oppilaat osaavat nimetä itsekin.

– Ollaan ystävällisiä ja kilttejä kaikille, sanoo yksi ja saa kannatusta.

Luettelo alkaa hahmottua: Kuunnellaan muita, myös opettajaa. Ei ärsytetä tahallaan. Ollaan omana itsenä. Ei haasteta riitaa eikä kiusata. Kerrotaan ongelmista opettajille.

Seitsemännen luokan aloittava Oliver tietää kuitenkin, miksi ongelmista puhuminen opettajalle on joskus vaikeaa. Hän sanoo haastattelussa, että taustalla on pelko.

– Jos jotakuta kiusataan, ulkopuoliset eivät uskalla mennä väliin, koska on vaara, että joutuu itse kiusatuksi, hän sanoo.

– Kiusaajat taas kiusaavat siksi, että heillä on itsellään niin paha olla.

Millainen luokka Oliverin mielestä sitten on hyvä?

– Sellainen, jossa on paljon monipuolisia ihmisiä, jotka ovat toisilleen ystävällisiä.

Jaa tämä artikkeli:

Lue lisää: